Viime viikko meni valintakokeen jälkihoidossa. Työkokemuspisteiden laskeminen osoittautui taas kerran uskomattoman hankalaksi. Asiaa ei helpottanut lainkaan se seikka, että valintakoekutsussa pyytämiämme työtodistuksia ei kuitenkaan ollut kaikilta hakijoilta. Tutkintotodistusjäljennöksestä taas saattoi puuttua juuri se sivu, jolla oli kerrottu opinnäytetyön arvosana. Arvosana on toki ilmoitettu hakiessa, mutta meidän tehtävämme on tarkistaa tiedon oikeellisuus tutkintotodistusjäljennöksestä.
Aluksi turvaudun sähköpostiin ja pyydän todistuksia. Jos kahteen päivään ei kuulu mitään, pyydän Opintoasiaintoimistosta hakijan puhelinnumeron ja soitan hänelle. Nyt alkaa tapahtua. Silti mietin, mikähän viestinnässämme on mennyt pieleen, kun tällaisia tietoja pitää pyytää useaan kertaan. Vai olisikohan pitänyt jättää soittamatta?
Hiukan minua korpeaa se seikka, että minulta pyydetään (OPH pyytää?)amk-tutkinnon jälkeinen työkokemus kuukausina. Jos hakija on suorittanut amk-tutkinnon vanhamuotoisen opistoasteen tutkinnon jälkeen, tarvitaan lisäksi näiden kahden tutkinnon välisen työkokemuksen määrä kuukausina. Niin helppoa olisi päätellä, että henkilö, jolla on tällaista työkokemusta jopa 10 vuotta, saa täydet 20 työkokemuspistettä. Mutta eihän se käy, koska minun tehtäväni on ilmoittaa nuo kuukaudet ja joku toinen antaa työkokemuspisteet niiden perusteella. Niinpä minä plaraan papereita, tutkin tutkintojen suoritusajankohtia, ynnään kaikkien työsuhteiden kestot kesätöistä alkaen ja muunnan osa-aikaisen työkokemuksen kokoaikaiseksi. Suurin luku taisi olla yli 300 kuukautta. On siinä ynnäämistä tällä humanistilla, jolla onneksi on entisaikainen matikkalinja takanaan! Tosin yhteenlasku ja jakolasku opittiin jo kansakoulussa, nykyisellä ala-asteella. Ainakaan lisensiaatintutkinnosta tässä savotassa ei ole mitään hyötyä ;)
Nyt luvut on kuitenkin annettu eteenpäin, ja minun osuuteni valintakokeesta alkaa olla ohi, mitä nyt joskus kesälomalla vielä tipahtaa sähköpostiini kehotus tarkastaa lopulliset tulokset.
Olen selostanut valintakoeprosessia blogissani mm. sen vuoksi, että tapahtumat tulevat kirjatuiksi ja että näitä kirjauksia voi hyödyntää tulevissa valintakoeprosesseissa. On nimittäin syytä uskoa, että valintakoe säilyy ammattikorkeakoulun ylemmässä tutkinnossa.
-----------------------------------------
Kesälomaan on aikaa vielä kaksi viikkoa, mutta blogi jää nyt kesätauolle. Sen aikana mietin, jatkanko tätä blogia vai perustanko uuden. Toivotan muutamalle uskolliselle lukijalleni oikein kaunista ja virkistävää kesää!
Heli
maanantai 7. kesäkuuta 2010
sunnuntai 30. toukokuuta 2010
Kierros loppuu ja uusi alkaa
Valintakokeesta on kolme päivää. Kaikki meni kuulemma suunnitelmien mukaan. Jotain pientä hiottavaa käytännön järjestelyihin jäi ensi kerraksi, minkä lisäksi mietitään ainakin ennakkotehtävän mahdollisuutta. Mutta koska mitään huolestuttavaa ei ole kantautunut korviini, asiat ovat mitä todennäköisimmin sujuneet hyvin.
Valintakoehaastattelut jäivät minulta väliin sairauslomani takia – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2003, jolloin valittiin 34 hakijasta 17 opiskelijaa suorittamaan liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa PK-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa.
Tilalleni haastattelijaksi ja valintakokeen järjestelyistä vastaavaksi astui työparini Sirpa. Näin tuli taas kerran todistetuksi, että kukaan meistä ei ole korvaamaton. Poissaoloni näkyy korkeintaan tässä blogikirjoituksessa, johon en saakaan mukaan valintakokeen vaikutelmia tai tunnelmia.
Koska sairauslomani päättyy tänään, valintakoeprosessi jatkuu vielä osaltani ensi viikon ajan. Jäljellä on kirjallisen kokeen arviointi, työkokemuspisteiden laskeminen sekä valintakoepisteiden kokoaminen ja kirjaaminen hakutoimistoa varten Exel-pohjaan. Tämän jälkeen vastuu siirtyy hakutoimistolle, joka lähettää pisteet eteenpäin Opetushallitukseen. Juhannuksen tienoilla markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija Elina huolehtii hyväksymiskirjeen lähettämisestä valituiksi tulleille. Elokuussa saan tietooni lopullisen YYR10:n opiskelijaluettelon ja pääsen lähettämään infokirjettä tai –sähköpostia. Syyskuussa on vuorossa yhteishakuoppaan tekstien päivitys ja kevään 2011 valintakoeprosessi pyörähtää käyntiin.
Valintakoehaastattelut jäivät minulta väliin sairauslomani takia – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2003, jolloin valittiin 34 hakijasta 17 opiskelijaa suorittamaan liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa PK-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa.
Tilalleni haastattelijaksi ja valintakokeen järjestelyistä vastaavaksi astui työparini Sirpa. Näin tuli taas kerran todistetuksi, että kukaan meistä ei ole korvaamaton. Poissaoloni näkyy korkeintaan tässä blogikirjoituksessa, johon en saakaan mukaan valintakokeen vaikutelmia tai tunnelmia.
Koska sairauslomani päättyy tänään, valintakoeprosessi jatkuu vielä osaltani ensi viikon ajan. Jäljellä on kirjallisen kokeen arviointi, työkokemuspisteiden laskeminen sekä valintakoepisteiden kokoaminen ja kirjaaminen hakutoimistoa varten Exel-pohjaan. Tämän jälkeen vastuu siirtyy hakutoimistolle, joka lähettää pisteet eteenpäin Opetushallitukseen. Juhannuksen tienoilla markkinoinnin ja viestinnän suunnittelija Elina huolehtii hyväksymiskirjeen lähettämisestä valituiksi tulleille. Elokuussa saan tietooni lopullisen YYR10:n opiskelijaluettelon ja pääsen lähettämään infokirjettä tai –sähköpostia. Syyskuussa on vuorossa yhteishakuoppaan tekstien päivitys ja kevään 2011 valintakoeprosessi pyörähtää käyntiin.
keskiviikko 19. toukokuuta 2010
Kahdeksan päivää valintakokeeseen
Puhelin on soinut ja sähköposti paukkunut viime päivinä. Hakijat ihmettelevät, onko kutsua tulossa, mikä on valintakoepäivän ohjelma, mistä numerosta päästään varaamaan haastatteluajat jne.
Selitän, että kutsut saatiin lähtemään eilen tiistaina, sillä saimme hakukelpoisten hakijoiden nimet ja osoitteet vasta tiistaiaamuna. Sama ongelma, jota yhteishaun ylimmällä taholla ei ymmärretä ja josta kirjoitin viime vuoden joulukuussa, toistuu tänäkin vuonna. Hakijaparka joutuu odottelemaan kohtuuttoman kauan tietoa valintakokeen yksityiskohdista ja usein myös siitä, täyttyvätkö kelpoisuusehdot. SAMKin toimistohenkilökunta taas joutuu hikisen työrupeaman eteen, kun kutsut pitää saada nopeasti lähtemään - postitse.
Yhteishaun aikataulutuksen yksityiskohdissa olisi parantamisen varaa, mutta kuka kuuntelee sitä, joka hoitaa valintakokeen käytännön toteutuksen! Välimatka valintakoeprosessin päätöksentekijän ja meidän päätösten toteuttajien välillä vähän turhan pitkä.
Tänä vuonna päädyimme siihen, että emme käytä aikaa puhelimen päivystykseen antaaksemme haastatteluajat etukäteen. Sen sijaan ilmoittautumiseen varataan aikaisempaa enemmän aikaa ja haastatteluajat annetaan sen yhteydessä. Saattaa olla, että valintakoepäivän aamuna on odottamassa melkoinen ruuhka – toivottavasti ei etuilu – kun hakijat pyrkivät saamaan mahdollisimman aikaisen ajan haastatteluun. Lisäksi tulee kiire kirjoittaa puhtaaksi haastatteluaikataulut eri paikkoihin. Pian olemme kuitenkin viisaampia tässäkin asiassa ja voimme tarvittaessa palata entiseen käytäntöön.
Huomenna on vuorossa haastatteluun valmistautuminendemonstraation avulla ja yksityiskohtien hiominen. Tunnelma tiivistyy.
Selitän, että kutsut saatiin lähtemään eilen tiistaina, sillä saimme hakukelpoisten hakijoiden nimet ja osoitteet vasta tiistaiaamuna. Sama ongelma, jota yhteishaun ylimmällä taholla ei ymmärretä ja josta kirjoitin viime vuoden joulukuussa, toistuu tänäkin vuonna. Hakijaparka joutuu odottelemaan kohtuuttoman kauan tietoa valintakokeen yksityiskohdista ja usein myös siitä, täyttyvätkö kelpoisuusehdot. SAMKin toimistohenkilökunta taas joutuu hikisen työrupeaman eteen, kun kutsut pitää saada nopeasti lähtemään - postitse.
Yhteishaun aikataulutuksen yksityiskohdissa olisi parantamisen varaa, mutta kuka kuuntelee sitä, joka hoitaa valintakokeen käytännön toteutuksen! Välimatka valintakoeprosessin päätöksentekijän ja meidän päätösten toteuttajien välillä vähän turhan pitkä.
Tänä vuonna päädyimme siihen, että emme käytä aikaa puhelimen päivystykseen antaaksemme haastatteluajat etukäteen. Sen sijaan ilmoittautumiseen varataan aikaisempaa enemmän aikaa ja haastatteluajat annetaan sen yhteydessä. Saattaa olla, että valintakoepäivän aamuna on odottamassa melkoinen ruuhka – toivottavasti ei etuilu – kun hakijat pyrkivät saamaan mahdollisimman aikaisen ajan haastatteluun. Lisäksi tulee kiire kirjoittaa puhtaaksi haastatteluaikataulut eri paikkoihin. Pian olemme kuitenkin viisaampia tässäkin asiassa ja voimme tarvittaessa palata entiseen käytäntöön.
Huomenna on vuorossa haastatteluun valmistautuminendemonstraation avulla ja yksityiskohtien hiominen. Tunnelma tiivistyy.
torstai 13. toukokuuta 2010
Opiskelua 2010-luvulla
Maaliskuun lopulla tähän blogiin jättämäni kirjoitus on tuottanut muutaman kommentin opiskelijoilta. Vaikka kommentit on saatu pienen painostuksen avulla, olen päättänyt luottaa niiden paikkansapitävyyteen.
Kyse oli ääninauhoitetuista luennoista ja siitä, kuinka hyvin niiden perusteella pystyy oppimaan. Opiskelijoiden kommenteista voi päätellä, että opettajaa ei aina välttämättä tarvita paikan päälle selostamaan diaesitystä. Kun esityksen voi ottaa esille kotona itselleen sopivana aikana, mielenkiinto pysyy jopa paremmin yllä kuin tavanomaisella luennolla.
Muualla tehdyissä tutkimuksissa on päädytty samaan: Ääninauhoitetun diaesityksen avulla oppii varmemmin kuin seuraamalla luokkatilassa opettajan luentoa.
Toki meitä opettajia on moneen lähtöön. On sellaisia, jotka saavat ryhmän keskustelemaan pitkän päivän viimeisinä tunteinakin, jolloin oppimista aivan varmasti tapahtuu. Suurin osa taitaa kuitenkin olla meitä, jotka selostamme esityksemme välillä innostavasti, välillä vähemmän innostavasti.
Korkeakoulumaailmassakin elää hyvin sitkeänä sellainen käsitys, että oppimiseen tarvitaan opettajan paikallaolo ikään kuin se olisi varmin tae tiedon perillemenosta. Tiedän yhden SAMKin työryhmän miettivän parastaikaa, minkä verran lähitunteja voidaan edellyttää verkko-opetukselta. En voi muuta kuin toivoa, että työryhmä olisi avarakatseinen eikä pitäisi lähtökohtana sitä, että oppiminen vaatii opettajan läsnäolon.
Opettajan työajan ja työn määrän määritteleminen pelkästään lähiopetuksen perusteella ei kuulu enää 2010-luvulle. Verkko-opetuksessa aineistojen valmistelu, opiskelijoiden ohjaus, verkkotehtävien arviointi ja oppimisympäristön suunnittelu sekä ylläpito vievät ainakin minun työajastani lähes 100 %. Lähiopetus on hyvin pieni mutta toki tärkeä osa työtäni, joka on korvattavissa ääninauhoitetuilla luennoilla, kuten opiskelijoiden kommenteista on käynyt ilmi.
Pieni testi: Kokeilepa seuraavalla kerralla seuratessasi diaesitystä, mitä muistat siitä esityksen jälkeen. Kollegani on tehnyt tämän testin useamman kerran ja toteaa, että joka kerran tulos on sama: mieleen on jäänyt korkeintaan jotain hyvin yleistä aiheeseen liittyvää. Jos asia pitäisi opiskella, tämä tapa ei olisi paras.
Kyse oli ääninauhoitetuista luennoista ja siitä, kuinka hyvin niiden perusteella pystyy oppimaan. Opiskelijoiden kommenteista voi päätellä, että opettajaa ei aina välttämättä tarvita paikan päälle selostamaan diaesitystä. Kun esityksen voi ottaa esille kotona itselleen sopivana aikana, mielenkiinto pysyy jopa paremmin yllä kuin tavanomaisella luennolla.
Muualla tehdyissä tutkimuksissa on päädytty samaan: Ääninauhoitetun diaesityksen avulla oppii varmemmin kuin seuraamalla luokkatilassa opettajan luentoa.
Toki meitä opettajia on moneen lähtöön. On sellaisia, jotka saavat ryhmän keskustelemaan pitkän päivän viimeisinä tunteinakin, jolloin oppimista aivan varmasti tapahtuu. Suurin osa taitaa kuitenkin olla meitä, jotka selostamme esityksemme välillä innostavasti, välillä vähemmän innostavasti.
Korkeakoulumaailmassakin elää hyvin sitkeänä sellainen käsitys, että oppimiseen tarvitaan opettajan paikallaolo ikään kuin se olisi varmin tae tiedon perillemenosta. Tiedän yhden SAMKin työryhmän miettivän parastaikaa, minkä verran lähitunteja voidaan edellyttää verkko-opetukselta. En voi muuta kuin toivoa, että työryhmä olisi avarakatseinen eikä pitäisi lähtökohtana sitä, että oppiminen vaatii opettajan läsnäolon.
Opettajan työajan ja työn määrän määritteleminen pelkästään lähiopetuksen perusteella ei kuulu enää 2010-luvulle. Verkko-opetuksessa aineistojen valmistelu, opiskelijoiden ohjaus, verkkotehtävien arviointi ja oppimisympäristön suunnittelu sekä ylläpito vievät ainakin minun työajastani lähes 100 %. Lähiopetus on hyvin pieni mutta toki tärkeä osa työtäni, joka on korvattavissa ääninauhoitetuilla luennoilla, kuten opiskelijoiden kommenteista on käynyt ilmi.
Pieni testi: Kokeilepa seuraavalla kerralla seuratessasi diaesitystä, mitä muistat siitä esityksen jälkeen. Kollegani on tehnyt tämän testin useamman kerran ja toteaa, että joka kerran tulos on sama: mieleen on jäänyt korkeintaan jotain hyvin yleistä aiheeseen liittyvää. Jos asia pitäisi opiskella, tämä tapa ei olisi paras.
torstai 29. huhtikuuta 2010
Virtuaalisia työkaluja tarjolla
Seurasin taas kerran erittäin mielenkiintoista ja hyvin toteutettua SameTime-luentoa, kun Katja Lempinen opasti ePro-opiskelijoita sähköisten kirjojen käytössä. Kokonaan uusi kirjaston ulottuvuus aukesi eteeni 40 minuutin ebrary-tietokannan opastuksen aikana.
Kyllähän noita ebraryn englanninkielisiä kirjoja on tullut selatuksi, mutta tietokantaan sisältyviä työkaluja en ole koskaan ehtinyt/viitsinyt kokeilla. Erityisesti viehätyin mahdollisuudesta yhteisölliseen oppimiseen, jossa opiskelijat ovat kirjautuneina samoilla tunnuksilla ebraryyn. Alleviivaus- ja muistiinpanotyökalujen avulla he voivat poimia kirjasta keskeisiä kohtia ja halutessaan siirtää ne vaikka Google Docsiin työstääkseen yhteistä dokumenttia. Alleviivaukset ja muistiinpanot ovat kaikkien ryhmän jäsenten nähtävissä, joten kirjaan tutustuminen voidaan tarvittaessa jakaa eri henkilöille. Tässäpä meidän yamk-ryhmillemme verraton työkalu ryhmätöihin ja opettajille samalla mahdollisuus laajentaa lähdekirjallisuutta englanninkieliseen tarjontaan! Eikä tule ongelmaa laina-ajoista tai kirjan saatavuudesta!
Virtuaalisia työkaluja alkaa olla käytössämme enemmän kuin uskoisi. Mainitsemassani Google Docsin työkaluissa on saatavilla dokumenttipohja, jossa ryhmät voivat työskennellä yhteisen dokumentin parissa. Verrattomasti helpompaa kuin ryhmätöiden teko esimerkiksi sähköpostilla!
Nyt vain pitäisi ottaa työkalut käyttöön. Se tarkoittanee alkuopastusta opiskelijoille ja erityisesti syksyllä aloittavalle ryhmälle. Aikaisemmin aloittaneet ryhmät kun ovat löytäneet omat virtuaaliset työkalunsa, joista ei mielellään luovuta kesken opintojen. Pitää myös tarkistaa, että kaikki opettajatiimimme jäsenet ovat tietoisia ebrarysta. Ja jossain vaiheessa pitää rohkaistua itse käyttämään SameTimea, olenhan itse kokenut tuon nettineuvotteluohjelman toimivuuden jopa kahden tunnin luennon toteuttamisessa. Ehkäpä ryhmätutoroinnin voisi ensi lukuvuonna hoitaa SameTimen kautta.
Kyllähän noita ebraryn englanninkielisiä kirjoja on tullut selatuksi, mutta tietokantaan sisältyviä työkaluja en ole koskaan ehtinyt/viitsinyt kokeilla. Erityisesti viehätyin mahdollisuudesta yhteisölliseen oppimiseen, jossa opiskelijat ovat kirjautuneina samoilla tunnuksilla ebraryyn. Alleviivaus- ja muistiinpanotyökalujen avulla he voivat poimia kirjasta keskeisiä kohtia ja halutessaan siirtää ne vaikka Google Docsiin työstääkseen yhteistä dokumenttia. Alleviivaukset ja muistiinpanot ovat kaikkien ryhmän jäsenten nähtävissä, joten kirjaan tutustuminen voidaan tarvittaessa jakaa eri henkilöille. Tässäpä meidän yamk-ryhmillemme verraton työkalu ryhmätöihin ja opettajille samalla mahdollisuus laajentaa lähdekirjallisuutta englanninkieliseen tarjontaan! Eikä tule ongelmaa laina-ajoista tai kirjan saatavuudesta!
Virtuaalisia työkaluja alkaa olla käytössämme enemmän kuin uskoisi. Mainitsemassani Google Docsin työkaluissa on saatavilla dokumenttipohja, jossa ryhmät voivat työskennellä yhteisen dokumentin parissa. Verrattomasti helpompaa kuin ryhmätöiden teko esimerkiksi sähköpostilla!
Nyt vain pitäisi ottaa työkalut käyttöön. Se tarkoittanee alkuopastusta opiskelijoille ja erityisesti syksyllä aloittavalle ryhmälle. Aikaisemmin aloittaneet ryhmät kun ovat löytäneet omat virtuaaliset työkalunsa, joista ei mielellään luovuta kesken opintojen. Pitää myös tarkistaa, että kaikki opettajatiimimme jäsenet ovat tietoisia ebrarysta. Ja jossain vaiheessa pitää rohkaistua itse käyttämään SameTimea, olenhan itse kokenut tuon nettineuvotteluohjelman toimivuuden jopa kahden tunnin luennon toteuttamisessa. Ehkäpä ryhmätutoroinnin voisi ensi lukuvuonna hoitaa SameTimen kautta.
torstai 22. huhtikuuta 2010
Hyvät hakijaluvut säilyivät
Koulutusohjelmamme lopulliset hakijaluvut saatiin alkuviikosta. Lähes kolmasosa hakijoista aktivoitui vasta viimeisen hakuviikon aikana ja näin sekä ensisijaisten että kaikkien hakijoiden määrä oli lähes sama kuin viime keväänäkin. Lukuun pitää olla tyytyväinen, sillä olin varautunut jonkinlaiseen notkahdukseen. SAMKin Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan on kuitenkin huomattavasti helpompi päästä tänä keväänä kuin keväällä 2009, sillä aloituspaikkojen määrä on kaksinkertaistettu.
Ensisijaisten hakijoiden lukumäärässä päihitimme kaikki muut ammattikorkeakoulut lukuunottamatta Haaga-Heliaa, joka pääsee valitsemaan 40 aloittajaa kaksinkertaisesta hakijamäärästä meihin verrattuna. Tätä ensisijaisten hakijoittemme suurta määrää arvostan kovasti. Otaksun heidän olevan satakuntalaisia ja aikoinaan SAMKista valmistuneita, jotka haluavat suorittaa ylemmän tutkintosakin SAMKissa. Saamieni puheluiden perusteella arvelen mukana olevan jonkin verran niitäkin, jotka ovat tutustuneet opetussuunnitelmaamme ja todenneet sen kiinnostavaksi. Ne jotka sijoittavat meidät toiselle, kolmannelle tai neljännelle sijalle, ovat mitä todennäköisimmin kauempaa kuin omasta maakunnastamme ja heidän todellinen valmiutensa lähteä tänne opiskelemaan lienee pienempi kuin ensisijaisilla hakijoilla.
Miksi suuret hakijaluvut ovat tärkeitä? Ensinnäkin ne ovat selkein koulutuksen vetovoimaisuuden mittari ammattikorkeakoulun, ylläpitäjän ja OPM:n silmissä. Suureen määrään mahtunee myös enemmän hyviä hakijoita kuin vähäiseen määrään eikä ammattikorkeakoulu joudu ottamaan koulutukseen sellaisia, jotka eivät ole valmiita sitoutumaan opintoihinsa.
Meidän pitää siis löytää 40 sopivaa hakijaa noin kaksinkertaisesta määrästä. Valintakokeen haastattelulla on entistä suurempi merkitys tässä ja haastatteluteemojen ja kysymysten tarkistaminen onkin erittäin aiheellista ja ajankohtaista. Onneksi valintakokeeseen on aikaa vielä viisi viikkoa!
Ensisijaisten hakijoiden lukumäärässä päihitimme kaikki muut ammattikorkeakoulut lukuunottamatta Haaga-Heliaa, joka pääsee valitsemaan 40 aloittajaa kaksinkertaisesta hakijamäärästä meihin verrattuna. Tätä ensisijaisten hakijoittemme suurta määrää arvostan kovasti. Otaksun heidän olevan satakuntalaisia ja aikoinaan SAMKista valmistuneita, jotka haluavat suorittaa ylemmän tutkintosakin SAMKissa. Saamieni puheluiden perusteella arvelen mukana olevan jonkin verran niitäkin, jotka ovat tutustuneet opetussuunnitelmaamme ja todenneet sen kiinnostavaksi. Ne jotka sijoittavat meidät toiselle, kolmannelle tai neljännelle sijalle, ovat mitä todennäköisimmin kauempaa kuin omasta maakunnastamme ja heidän todellinen valmiutensa lähteä tänne opiskelemaan lienee pienempi kuin ensisijaisilla hakijoilla.
Miksi suuret hakijaluvut ovat tärkeitä? Ensinnäkin ne ovat selkein koulutuksen vetovoimaisuuden mittari ammattikorkeakoulun, ylläpitäjän ja OPM:n silmissä. Suureen määrään mahtunee myös enemmän hyviä hakijoita kuin vähäiseen määrään eikä ammattikorkeakoulu joudu ottamaan koulutukseen sellaisia, jotka eivät ole valmiita sitoutumaan opintoihinsa.
Meidän pitää siis löytää 40 sopivaa hakijaa noin kaksinkertaisesta määrästä. Valintakokeen haastattelulla on entistä suurempi merkitys tässä ja haastatteluteemojen ja kysymysten tarkistaminen onkin erittäin aiheellista ja ajankohtaista. Onneksi valintakokeeseen on aikaa vielä viisi viikkoa!
torstai 15. huhtikuuta 2010
Järjestelmien SAMK
Viimekesäinen luokkakokous, josta kirjoitin blogissa viime syyskuun alussa, poiki yhden tapaamisen. Saan ilokseni jazzien aikaan vieraaksi kolme entistä luokkakaveriani. Kun olemme vaihdelleet sähköposteja viime viikkoina, olen todennut, että ala-asteen opettaja, yläasteen opettaja ja fysioterapeutti-yrittäjä eivät ole kovinkaan tuttuja meilaamisen kanssa.
Meillä SAMKissa sähköposti on jokapäiväinen työväline. Usealla paikkakunnalla toimiminen on yksi syy, ja yhtä merkittäväksi syyksi ainakin opettajilla noussee virtuaaliopetus. Opiskelijat ovat meihin yhteydessä sähköpostitse, ja kun opetustunnit vähenevät, kollegoitakin tapaa entistä vähemmän kasvokkain. Keskushallintokin pitää opettajiin yhteyttä lähes yksinomaan sähköpostin avulla.
Iso osa toimintaamme ovat erilaiset järjestelmät, kuten opiskelijahallintojärjestelmä Winha, palautejärjestelmä, jonne saamme opiskelijoiden opintojaksopalautteet, matkustushallintojärjestelmä, jonne teemme matkaesitykset ja matkaraportit. Meidän jokaisen työhön vaikuttaa tulevaisuudessa myös Soleops-järjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä muun muassa (lainaan nyt verkko-opetuskoordinaattoriamme) ”1. Saapumis-
ryhmien opetussuunnitelmat, opetustarjonta ja toteutussuunnitelmat 2. Osaamiskartat opiskelijoiden tavoitteelliseen opiskeluun johdattamiseksi ja 3. Opettajien työaikasuunnitelmat, ja paljon muuta.”
Vielä voisi mainita erikseen verkko-oppimisalusta Moodlen, jonka kanssa tulee olla tuttu selvitäkseen verkko-opetuksesta sekä laadunhallintajärjestelmämme. Jos tulee tenkka poo vaikkapa kypsyysnäytteen järjestämisen kanssa, intranetin laatutiedostoista voi tarkistaa, miten asian kuuluisi mennä. Laatutiedostot ja järjestelmät ovat informaatiokanavia ja työvälineitämme, joten meiltä opettajiltakin edellytetään niiden opettelua ja käyttöä.
En ole mikään tietotekniikkauskovainen ja joskus mietin, ovatko järjestelmät renkejämme vai isäntiämme. Silti niiden vaatima omien tietotekniikkataitojen ylläpitäminen ei ole ollenkaan hassumpi asia. On ihan mukavaa neuvoa entisiä luokkakavereita siinä, miten saa sähköpostin vastauksen lähetetyksi kaikille viestin vastaanottajille.
Meillä SAMKissa sähköposti on jokapäiväinen työväline. Usealla paikkakunnalla toimiminen on yksi syy, ja yhtä merkittäväksi syyksi ainakin opettajilla noussee virtuaaliopetus. Opiskelijat ovat meihin yhteydessä sähköpostitse, ja kun opetustunnit vähenevät, kollegoitakin tapaa entistä vähemmän kasvokkain. Keskushallintokin pitää opettajiin yhteyttä lähes yksinomaan sähköpostin avulla.
Iso osa toimintaamme ovat erilaiset järjestelmät, kuten opiskelijahallintojärjestelmä Winha, palautejärjestelmä, jonne saamme opiskelijoiden opintojaksopalautteet, matkustushallintojärjestelmä, jonne teemme matkaesitykset ja matkaraportit. Meidän jokaisen työhön vaikuttaa tulevaisuudessa myös Soleops-järjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä muun muassa (lainaan nyt verkko-opetuskoordinaattoriamme) ”1. Saapumis-
ryhmien opetussuunnitelmat, opetustarjonta ja toteutussuunnitelmat 2. Osaamiskartat opiskelijoiden tavoitteelliseen opiskeluun johdattamiseksi ja 3. Opettajien työaikasuunnitelmat, ja paljon muuta.”
Vielä voisi mainita erikseen verkko-oppimisalusta Moodlen, jonka kanssa tulee olla tuttu selvitäkseen verkko-opetuksesta sekä laadunhallintajärjestelmämme. Jos tulee tenkka poo vaikkapa kypsyysnäytteen järjestämisen kanssa, intranetin laatutiedostoista voi tarkistaa, miten asian kuuluisi mennä. Laatutiedostot ja järjestelmät ovat informaatiokanavia ja työvälineitämme, joten meiltä opettajiltakin edellytetään niiden opettelua ja käyttöä.
En ole mikään tietotekniikkauskovainen ja joskus mietin, ovatko järjestelmät renkejämme vai isäntiämme. Silti niiden vaatima omien tietotekniikkataitojen ylläpitäminen ei ole ollenkaan hassumpi asia. On ihan mukavaa neuvoa entisiä luokkakavereita siinä, miten saa sähköpostin vastauksen lähetetyksi kaikille viestin vastaanottajille.
torstai 8. huhtikuuta 2010
Valintakoehaastattelu pohdittavana
Valintakokeeseen on seitsemän viikkoa, ja haastattelijoiden varaaminen on alkanut. Meillä on vakiohaastattelijoiden joukko, jota joudutaan täydentämään vuosittain, sillä aina jollekulle tulee este. Toukokuun loppu taas on opettajien työvuoden ruuhkaisin siitäkin huolimatta, että opetusta ei enää ole. Siksi haastattelijat on syytä varata hyvissä ajoin.
Viime vuoden haastattelijoista muutamalla on este, mutta onneksi ainakin Jukka, Marja-Liisa, Maarika, Harry ja Leena ovat käytettävissä ja toki aion myös itse haastatella hakijoita. Paria vahvistusta odottelen vielä, ja sitten alkaakin riittävä määrä haastattelijoita olla käytettävissä.
Haastattelijoiden tarve on riippuvainen valintakokeeseen saapuvien lukumäärästä, joka varmistuu lopullisesti vasta valintakoepäivänä. Yhtenä vuonna selvisimme neljällä haastattelijalla, mutta viime vuonna tarvittiin peräti 10 haastattelijaa. Varovainen veikkaukseni on, että aivan kymmentä emme tarvitse tänä keväänä, mutta parasta on etsiä pari henkilöä varalle, ettei tule epämiellyttävää yllätystä valintakoepäivänä.
Kun haastattelijoiden nimet ovat selvillä, aletaan etsiä yhteistä ajankohtaa, jolloin käymme demonstraation avulla läpi haastattelun. Joitakin muutoksia tehdään haastattelurunkoon ja haastattelun ideaa ja kulkua kerrataan yhdessä.
Parina vuonna yksittäiset hakijat ovat kyseenalaistaneet haastattelumme pätevyyden ja arvioinnin luotettavuuden. Voin kertoa, että haastattelua ovat olleet suunnittelemassa käyttäytymistieteiden ja vuorovaikutuksen ammattilaiset SAMKista. Haastattelijat valmennetaan siihen ja vuosittain kerrataan koko haastattelun kulku. Valintakoepäivän lopuksi käydään vielä läpi itse kunkin antamat pisteet ja tarkistetaan, olemmeko käyttäneet arviointiasteikkoa yhdenmukaisesti. Rajatapaukset tuodaan esiin ja niistä keskustellaan. Lopulliset pisteet antaa kuitenkin ao. haastattelija.
Haastattelun merkitys valintakokeen osana on tärkeä ja vaikka se monimutkaistaa valintakokeen toteutusta, siitä emme halua luopua kuin pakon edessä.
Viime vuoden haastattelijoista muutamalla on este, mutta onneksi ainakin Jukka, Marja-Liisa, Maarika, Harry ja Leena ovat käytettävissä ja toki aion myös itse haastatella hakijoita. Paria vahvistusta odottelen vielä, ja sitten alkaakin riittävä määrä haastattelijoita olla käytettävissä.
Haastattelijoiden tarve on riippuvainen valintakokeeseen saapuvien lukumäärästä, joka varmistuu lopullisesti vasta valintakoepäivänä. Yhtenä vuonna selvisimme neljällä haastattelijalla, mutta viime vuonna tarvittiin peräti 10 haastattelijaa. Varovainen veikkaukseni on, että aivan kymmentä emme tarvitse tänä keväänä, mutta parasta on etsiä pari henkilöä varalle, ettei tule epämiellyttävää yllätystä valintakoepäivänä.
Kun haastattelijoiden nimet ovat selvillä, aletaan etsiä yhteistä ajankohtaa, jolloin käymme demonstraation avulla läpi haastattelun. Joitakin muutoksia tehdään haastattelurunkoon ja haastattelun ideaa ja kulkua kerrataan yhdessä.
Parina vuonna yksittäiset hakijat ovat kyseenalaistaneet haastattelumme pätevyyden ja arvioinnin luotettavuuden. Voin kertoa, että haastattelua ovat olleet suunnittelemassa käyttäytymistieteiden ja vuorovaikutuksen ammattilaiset SAMKista. Haastattelijat valmennetaan siihen ja vuosittain kerrataan koko haastattelun kulku. Valintakoepäivän lopuksi käydään vielä läpi itse kunkin antamat pisteet ja tarkistetaan, olemmeko käyttäneet arviointiasteikkoa yhdenmukaisesti. Rajatapaukset tuodaan esiin ja niistä keskustellaan. Lopulliset pisteet antaa kuitenkin ao. haastattelija.
Haastattelun merkitys valintakokeen osana on tärkeä ja vaikka se monimutkaistaa valintakokeen toteutusta, siitä emme halua luopua kuin pakon edessä.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - vai onko?
Verkko-opetuksen johdosta opettajan työ on muuttunut paljon. Erityisesti ylemmän amkin koulutuksessa, jossa lähipäivä on vain noin joka kolmas viikko, tämä tulee esille. Erityisesti suunnittelu on tärkeää verkko-opetuksessa. Lähipäivien aikataulutus lyödään lukkoon muutamaa kuukautta aikaisemmin, opettajien kanssa sovitaan luentojen ajankohdat ja opiskelijoille tiedotetaan. Yksittäinen opintojaksokin pitää suunnitella: sisällöt, verkkotehtävät ja niiden deadlinet, tentti, arviointi, palautteenanto.
Amk-tutkintokoulutuksessa opetusta oli pari kertaa viikossa ja tilanne oli toinen. Saatoin lähteä liikkeelle väljällä suunnitelmalla ja tarkistaa sitä sen mukaan, mikä asia tuntui vaativan syvempää käsittelyä. Opintojaksoon saatettiin sisällyttää jokin yritysyhteistyökoordinaattori Petri Martikkalan tarjoama projektikin. Minulle tällainen tilanteen mukainen toiminta sopi hyvin ja uskoakseni opiskelijoillekin. Ei ole ollut aivan helppoa siirtyä yamk-opetukseen juuri tuon tarkan suunnittelun takia. Joskus tuntuu, että se kahlitsee liikaa.
Entäpä sitten, kun ylemmän amkin hyvin suunnitellussa opetuksessa opettajalle tulee luennon pitämiselle jokin ylivoimainen este, kuten sairastuminen. Mistä sijainen tai korvaavaa toimintaa opiskelijoille, jotka tulevat pitkienkin matkojen päästä lähipäivään? Miten hoitaa verkkotehtävän edellyttämä briefaus?
Viime viikolla olin tilanteessa, jossa piti hoitaa suunniteltu luento jollain toisella tavoin. Kuin ihmeen kautta sijainen löytyi ja opiskelijat saivat mukavaa vaihtelua Johtamisviestinnän opetukseen. Avukseni tuli myös Camtasia-ohjelma, jossa PowerPoint -esitykseen liitettiin oma sanallinen selostukseni. Harjoittelija Ville Erkkilä nauhoitti ja editoi selostuksen esityskuntoon. Näin opiskelijat saivat tarvitsemansa taustatiedot Johtamisviestinnän toiseen verkkotehtävään.
Nauhoituskokemus oli myönteinen. Toki oikea vuorovaikutus jäi puuttumaan, mutta oli helppoa kuvitella puhuvansa opiskelijoille. Nyt odotan kiinnostuneena opiskelijoiden tehtävänpalautuksia ja kommentteja: Kuinka hyvin tällainen ääninauhoitettu luento heidän mielestään korvasi kasvokkain tapahtuvan luennon? Voitaisiinko lähipäiviä vähentää tai lähiopetuksessa keskittyä tehtävien purkamiseen ja arviointiin pikemmin kuin luennointiin?
Amk-tutkintokoulutuksessa opetusta oli pari kertaa viikossa ja tilanne oli toinen. Saatoin lähteä liikkeelle väljällä suunnitelmalla ja tarkistaa sitä sen mukaan, mikä asia tuntui vaativan syvempää käsittelyä. Opintojaksoon saatettiin sisällyttää jokin yritysyhteistyökoordinaattori Petri Martikkalan tarjoama projektikin. Minulle tällainen tilanteen mukainen toiminta sopi hyvin ja uskoakseni opiskelijoillekin. Ei ole ollut aivan helppoa siirtyä yamk-opetukseen juuri tuon tarkan suunnittelun takia. Joskus tuntuu, että se kahlitsee liikaa.
Entäpä sitten, kun ylemmän amkin hyvin suunnitellussa opetuksessa opettajalle tulee luennon pitämiselle jokin ylivoimainen este, kuten sairastuminen. Mistä sijainen tai korvaavaa toimintaa opiskelijoille, jotka tulevat pitkienkin matkojen päästä lähipäivään? Miten hoitaa verkkotehtävän edellyttämä briefaus?
Viime viikolla olin tilanteessa, jossa piti hoitaa suunniteltu luento jollain toisella tavoin. Kuin ihmeen kautta sijainen löytyi ja opiskelijat saivat mukavaa vaihtelua Johtamisviestinnän opetukseen. Avukseni tuli myös Camtasia-ohjelma, jossa PowerPoint -esitykseen liitettiin oma sanallinen selostukseni. Harjoittelija Ville Erkkilä nauhoitti ja editoi selostuksen esityskuntoon. Näin opiskelijat saivat tarvitsemansa taustatiedot Johtamisviestinnän toiseen verkkotehtävään.
Nauhoituskokemus oli myönteinen. Toki oikea vuorovaikutus jäi puuttumaan, mutta oli helppoa kuvitella puhuvansa opiskelijoille. Nyt odotan kiinnostuneena opiskelijoiden tehtävänpalautuksia ja kommentteja: Kuinka hyvin tällainen ääninauhoitettu luento heidän mielestään korvasi kasvokkain tapahtuvan luennon? Voitaisiinko lähipäiviä vähentää tai lähiopetuksessa keskittyä tehtävien purkamiseen ja arviointiin pikemmin kuin luennointiin?
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Kiinnostavia hakijatilastoja
Hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin alkaa olla puolessavälissä. Hakijalukuja olen saanut hakutoimistolta pari kertaa viikossa, ja alkuryntäyksen jälkeen hakijamäärä on kasvanut 5 – 7 hakijan verran viikoittain.
On todella vaikea arvioida, millaiset ovat lopulliset hakijaluvut, koska hakuaika on aikaisempina vuosina kestänyt vain kaksi viikkoa. Onko odotettavissa viime hetken ryntäys vai pysyykö tasainen vauhti yllä? Toivottavasti viime hetkellä herääviä on paljon, sillä tarvitsisimme lisää hakijoita tähänastiseen verrattuna, onhan aloituspaikkojen määrä noussut 40:een, kun se viime vuonna oli 20.
Viime perjantaina saimme kaikkien amkien senhetkiset hakijaluvut, mikä antoi perspektiiviä siihen, missä me koulutusohjelmamme menee. Tilastoja voidaan tulkita ja tarkastella monella tavoin, mutta ainakin SAMKin kohdalla pidän tärkeimpänä lukuna ensisijaisten hakijoiden määrää numeraalisesti sekä suhteessa aloituspaikkoihin.
Yllättäen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman ensisijaisten hakijoiden määrä on SAMKissa numeraalisesti suurempi kuin missään muussa amkissa. Olemme reippaasti edellä Jyväskylää ja Turkua puhumattakaan Oulusta, Kajaanista tai pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista.
Jos otetaan tarkasteluun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden, jäämme jälkeen vain Lahdesta, jossa aloituspaikkoja on 20 sekä Turusta, jossa aloituspaikkojen määrä on 28. Sijoitus ei ole huono yhteensä kymmenen syksyllä 2010 alkavan koulutusohjelman joukossa.
On toki mahdollista, että hakijat käyttäytyvät Satakunnassa eri tavoin kuin muualla maassa ja vielä useampi ammattikorkeakoulu kirii reippaasti edellemme. Silti tähänastisista luvuista voi olla iloinen. Ne kertovat ainakin sen, että koulutuksemme kiinnostaa ja sen tunnettuus alkaa olla kohtalaisen hyvä. Nähdäkseni ns. varmat hakijat lähettävät hakemuksensa heti hakuajan alettua. Toivotaan silti, että hakemista harkitsevatkin vielä rohkaistuvat. Neljän viikon kuluttua näemme, miten kävi.
On todella vaikea arvioida, millaiset ovat lopulliset hakijaluvut, koska hakuaika on aikaisempina vuosina kestänyt vain kaksi viikkoa. Onko odotettavissa viime hetken ryntäys vai pysyykö tasainen vauhti yllä? Toivottavasti viime hetkellä herääviä on paljon, sillä tarvitsisimme lisää hakijoita tähänastiseen verrattuna, onhan aloituspaikkojen määrä noussut 40:een, kun se viime vuonna oli 20.
Viime perjantaina saimme kaikkien amkien senhetkiset hakijaluvut, mikä antoi perspektiiviä siihen, missä me koulutusohjelmamme menee. Tilastoja voidaan tulkita ja tarkastella monella tavoin, mutta ainakin SAMKin kohdalla pidän tärkeimpänä lukuna ensisijaisten hakijoiden määrää numeraalisesti sekä suhteessa aloituspaikkoihin.
Yllättäen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman ensisijaisten hakijoiden määrä on SAMKissa numeraalisesti suurempi kuin missään muussa amkissa. Olemme reippaasti edellä Jyväskylää ja Turkua puhumattakaan Oulusta, Kajaanista tai pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista.
Jos otetaan tarkasteluun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden, jäämme jälkeen vain Lahdesta, jossa aloituspaikkoja on 20 sekä Turusta, jossa aloituspaikkojen määrä on 28. Sijoitus ei ole huono yhteensä kymmenen syksyllä 2010 alkavan koulutusohjelman joukossa.
On toki mahdollista, että hakijat käyttäytyvät Satakunnassa eri tavoin kuin muualla maassa ja vielä useampi ammattikorkeakoulu kirii reippaasti edellemme. Silti tähänastisista luvuista voi olla iloinen. Ne kertovat ainakin sen, että koulutuksemme kiinnostaa ja sen tunnettuus alkaa olla kohtalaisen hyvä. Nähdäkseni ns. varmat hakijat lähettävät hakemuksensa heti hakuajan alettua. Toivotaan silti, että hakemista harkitsevatkin vielä rohkaistuvat. Neljän viikon kuluttua näemme, miten kävi.
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Opinnäytetyöprosessi uusiksi
On taas se aika keväästä, jolloin syksyllä aloittanut ryhmä käynnistelee opinnäytetyöprosessiaan. Tässä vaiheessa ryhmä on vielä hyvin yhtenäinen ja kaikki ovat varmoja valmistumisestaan 2,5 vuoden kuluttua opintojen aloituksesta.
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vain osa saa opinnäytteensä valmiiksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Äitiysloma, työpaikan vaihto, työtehtävien muuttuminen, asuinpaikkakunnan vaihto ym. inhimilliseen elämään kuuluvat asiat ymmärrettävästi hidastavat valmistumista. Jossain vaiheessa motivaatiokin väistämättä heikkenee, minkä johdosta on helppoa hellittää otettaan opiskelusta. Ja kun on tottunut ryhmässä opiskeluun, opinnäytetyö tuntuu kovin yksinäiseltä puurtamiselta.
Tällä kertaa olemme miettineet opinnäytetyöprosessia jo hyvissä ajoin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Idea opinnäytetyöpäivästä, syksyn ensimmäisestä lähipäivästä, tuli opiskelijoilta. Tuolloin kerrataan tiedonhakua ja lähteiden merkitsemistä, käydään läpi niin vaikealta tuntuvaa viitekehysasiaa ym. tutkimuksen perusasioita ja pyritään tutuissa ryhmissä kiteyttämään jokaisen tutkimusideaa. Luultavasti sovitaan jo ensimmäiset aiheseminaarit.
Toinen opiskelijoilta tullut ehdotus koski opinnäytetyöprosessin tiukempaa vaiheistusta. Tähänkin aiomme tarttua viime syksynä aloittaneen ryhmän kanssa. En myöskään hyväksy sitä tiedekorkeakoulusta omaksuttua mallia, että opiskelija jätetään yksin opinnäytetyönsä kanssa. Olemmehan totuttaneet opiskelijat verkkotehtävien tiukasti aikatauluttamaan opiskeluun ensimmäisten lukukausien aikana. Tulen tekemään kaikkeni, että teoriaopintojen vähennyttyä 2. lukuvuodesta alkaen sama opiskelutahti jatkuu, vaikka se tuntuisi hiostamiselta. Näin päästään siihen, että opinnot valmistuvat vähintään 2,5 vuodessa – opiskelijan ja ammattikorkeakoulun alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vain osa saa opinnäytteensä valmiiksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Äitiysloma, työpaikan vaihto, työtehtävien muuttuminen, asuinpaikkakunnan vaihto ym. inhimilliseen elämään kuuluvat asiat ymmärrettävästi hidastavat valmistumista. Jossain vaiheessa motivaatiokin väistämättä heikkenee, minkä johdosta on helppoa hellittää otettaan opiskelusta. Ja kun on tottunut ryhmässä opiskeluun, opinnäytetyö tuntuu kovin yksinäiseltä puurtamiselta.
Tällä kertaa olemme miettineet opinnäytetyöprosessia jo hyvissä ajoin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Idea opinnäytetyöpäivästä, syksyn ensimmäisestä lähipäivästä, tuli opiskelijoilta. Tuolloin kerrataan tiedonhakua ja lähteiden merkitsemistä, käydään läpi niin vaikealta tuntuvaa viitekehysasiaa ym. tutkimuksen perusasioita ja pyritään tutuissa ryhmissä kiteyttämään jokaisen tutkimusideaa. Luultavasti sovitaan jo ensimmäiset aiheseminaarit.
Toinen opiskelijoilta tullut ehdotus koski opinnäytetyöprosessin tiukempaa vaiheistusta. Tähänkin aiomme tarttua viime syksynä aloittaneen ryhmän kanssa. En myöskään hyväksy sitä tiedekorkeakoulusta omaksuttua mallia, että opiskelija jätetään yksin opinnäytetyönsä kanssa. Olemmehan totuttaneet opiskelijat verkkotehtävien tiukasti aikatauluttamaan opiskeluun ensimmäisten lukukausien aikana. Tulen tekemään kaikkeni, että teoriaopintojen vähennyttyä 2. lukuvuodesta alkaen sama opiskelutahti jatkuu, vaikka se tuntuisi hiostamiselta. Näin päästään siihen, että opinnot valmistuvat vähintään 2,5 vuodessa – opiskelijan ja ammattikorkeakoulun alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Valintakoekirjallisuus löytyi
Valintakoekirjallisuus on lyöty lukkoon ja siitä on tiedotettu hakusivuilla. Aikaisempina vuosina tieto on tavoittanut valintakokeeseen tulijat - toivottavasti tälläkin kertaa on näin.
Kirjallisuuden valintaprosessi ei ollut nytkään helppo. Kovin vanhaa kirjallisuus ei saa olla ja sen tulee olla riittävän yleisluonteista, jotta se sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin. Aihepiirin tulisi olla läheltä koulutuksen aihepiiriä ja painopistealueita, mutta nyt opetuksessa käytettävät kirjat ovat poissa laskuista.
Useana aikaisempana vuonna olemme päätyneet Pentti Sydänmaanlakan teokseen Älykäs johtajuus. Sydänmaanlakan opit ja ihmisläheinen maailmankatsomus ovat hyvin lähellä koulutuksen ajatusmaailmaa ja tavoitteita. Tänä keväänä halusimme vaihtaa valintakoekirjallisuutta ja päädyimme lopulta toisen suomalaisen johtamiskirjallisuuden gurun, Pekka Järvisen, kahteen teokseen: Ammattina esimies ja Työyhteisön pelisäännöt.
Näistä edellinen on kuulunut jokaisen esimiesasemassa olevan perusteoksiin jo pitkään ja on mahdollista, että se on entuudestaan tuttu hakijoille. Jälkimmäinen saattaa olla oudompi, mutta se kuvastaa hyvin Järvisen näkökulman laajentumista. Opettajana katson, että teosten lukemisesta on hyötyä niin esimiehille kuin alaisillekin, vaikka hakija ei valintakoetta tällä kertaa läpäisisikään.
--------------------------
Blogini aihepiiri keskittyy jatkossa entistä selkeämmin kevään hakuprosessiin ja Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman kuulumisiin. Jos hakusivuille linkitetty blogi herättää kysymyksiä hakijoissa, niitä on mahdollisuus esittää myös sen kautta.
Heli Mattila
Kirjallisuuden valintaprosessi ei ollut nytkään helppo. Kovin vanhaa kirjallisuus ei saa olla ja sen tulee olla riittävän yleisluonteista, jotta se sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin. Aihepiirin tulisi olla läheltä koulutuksen aihepiiriä ja painopistealueita, mutta nyt opetuksessa käytettävät kirjat ovat poissa laskuista.
Useana aikaisempana vuonna olemme päätyneet Pentti Sydänmaanlakan teokseen Älykäs johtajuus. Sydänmaanlakan opit ja ihmisläheinen maailmankatsomus ovat hyvin lähellä koulutuksen ajatusmaailmaa ja tavoitteita. Tänä keväänä halusimme vaihtaa valintakoekirjallisuutta ja päädyimme lopulta toisen suomalaisen johtamiskirjallisuuden gurun, Pekka Järvisen, kahteen teokseen: Ammattina esimies ja Työyhteisön pelisäännöt.
Näistä edellinen on kuulunut jokaisen esimiesasemassa olevan perusteoksiin jo pitkään ja on mahdollista, että se on entuudestaan tuttu hakijoille. Jälkimmäinen saattaa olla oudompi, mutta se kuvastaa hyvin Järvisen näkökulman laajentumista. Opettajana katson, että teosten lukemisesta on hyötyä niin esimiehille kuin alaisillekin, vaikka hakija ei valintakoetta tällä kertaa läpäisisikään.
--------------------------
Blogini aihepiiri keskittyy jatkossa entistä selkeämmin kevään hakuprosessiin ja Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman kuulumisiin. Jos hakusivuille linkitetty blogi herättää kysymyksiä hakijoissa, niitä on mahdollisuus esittää myös sen kautta.
Heli Mattila
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)