torstai 29. huhtikuuta 2010

Virtuaalisia työkaluja tarjolla

Seurasin taas kerran erittäin mielenkiintoista ja hyvin toteutettua SameTime-luentoa, kun Katja Lempinen opasti ePro-opiskelijoita sähköisten kirjojen käytössä. Kokonaan uusi kirjaston ulottuvuus aukesi eteeni 40 minuutin ebrary-tietokannan opastuksen aikana.

Kyllähän noita ebraryn englanninkielisiä kirjoja on tullut selatuksi, mutta tietokantaan sisältyviä työkaluja en ole koskaan ehtinyt/viitsinyt kokeilla. Erityisesti viehätyin mahdollisuudesta yhteisölliseen oppimiseen, jossa opiskelijat ovat kirjautuneina samoilla tunnuksilla ebraryyn. Alleviivaus- ja muistiinpanotyökalujen avulla he voivat poimia kirjasta keskeisiä kohtia ja halutessaan siirtää ne vaikka Google Docsiin työstääkseen yhteistä dokumenttia. Alleviivaukset ja muistiinpanot ovat kaikkien ryhmän jäsenten nähtävissä, joten kirjaan tutustuminen voidaan tarvittaessa jakaa eri henkilöille. Tässäpä meidän yamk-ryhmillemme verraton työkalu ryhmätöihin ja opettajille samalla mahdollisuus laajentaa lähdekirjallisuutta englanninkieliseen tarjontaan! Eikä tule ongelmaa laina-ajoista tai kirjan saatavuudesta!

Virtuaalisia työkaluja alkaa olla käytössämme enemmän kuin uskoisi. Mainitsemassani Google Docsin työkaluissa on saatavilla dokumenttipohja, jossa ryhmät voivat työskennellä yhteisen dokumentin parissa. Verrattomasti helpompaa kuin ryhmätöiden teko esimerkiksi sähköpostilla!

Nyt vain pitäisi ottaa työkalut käyttöön. Se tarkoittanee alkuopastusta opiskelijoille ja erityisesti syksyllä aloittavalle ryhmälle. Aikaisemmin aloittaneet ryhmät kun ovat löytäneet omat virtuaaliset työkalunsa, joista ei mielellään luovuta kesken opintojen. Pitää myös tarkistaa, että kaikki opettajatiimimme jäsenet ovat tietoisia ebrarysta. Ja jossain vaiheessa pitää rohkaistua itse käyttämään SameTimea, olenhan itse kokenut tuon nettineuvotteluohjelman toimivuuden jopa kahden tunnin luennon toteuttamisessa. Ehkäpä ryhmätutoroinnin voisi ensi lukuvuonna hoitaa SameTimen kautta.

torstai 22. huhtikuuta 2010

Hyvät hakijaluvut säilyivät

Koulutusohjelmamme lopulliset hakijaluvut saatiin alkuviikosta. Lähes kolmasosa hakijoista aktivoitui vasta viimeisen hakuviikon aikana ja näin sekä ensisijaisten että kaikkien hakijoiden määrä oli lähes sama kuin viime keväänäkin. Lukuun pitää olla tyytyväinen, sillä olin varautunut jonkinlaiseen notkahdukseen. SAMKin Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan on kuitenkin huomattavasti helpompi päästä tänä keväänä kuin keväällä 2009, sillä aloituspaikkojen määrä on kaksinkertaistettu.

Ensisijaisten hakijoiden lukumäärässä päihitimme kaikki muut ammattikorkeakoulut lukuunottamatta Haaga-Heliaa, joka pääsee valitsemaan 40 aloittajaa kaksinkertaisesta hakijamäärästä meihin verrattuna. Tätä ensisijaisten hakijoittemme suurta määrää arvostan kovasti. Otaksun heidän olevan satakuntalaisia ja aikoinaan SAMKista valmistuneita, jotka haluavat suorittaa ylemmän tutkintosakin SAMKissa. Saamieni puheluiden perusteella arvelen mukana olevan jonkin verran niitäkin, jotka ovat tutustuneet opetussuunnitelmaamme ja todenneet sen kiinnostavaksi. Ne jotka sijoittavat meidät toiselle, kolmannelle tai neljännelle sijalle, ovat mitä todennäköisimmin kauempaa kuin omasta maakunnastamme ja heidän todellinen valmiutensa lähteä tänne opiskelemaan lienee pienempi kuin ensisijaisilla hakijoilla.

Miksi suuret hakijaluvut ovat tärkeitä? Ensinnäkin ne ovat selkein koulutuksen vetovoimaisuuden mittari ammattikorkeakoulun, ylläpitäjän ja OPM:n silmissä. Suureen määrään mahtunee myös enemmän hyviä hakijoita kuin vähäiseen määrään eikä ammattikorkeakoulu joudu ottamaan koulutukseen sellaisia, jotka eivät ole valmiita sitoutumaan opintoihinsa.

Meidän pitää siis löytää 40 sopivaa hakijaa noin kaksinkertaisesta määrästä. Valintakokeen haastattelulla on entistä suurempi merkitys tässä ja haastatteluteemojen ja kysymysten tarkistaminen onkin erittäin aiheellista ja ajankohtaista. Onneksi valintakokeeseen on aikaa vielä viisi viikkoa!

torstai 15. huhtikuuta 2010

Järjestelmien SAMK

Viimekesäinen luokkakokous, josta kirjoitin blogissa viime syyskuun alussa, poiki yhden tapaamisen. Saan ilokseni jazzien aikaan vieraaksi kolme entistä luokkakaveriani. Kun olemme vaihdelleet sähköposteja viime viikkoina, olen todennut, että ala-asteen opettaja, yläasteen opettaja ja fysioterapeutti-yrittäjä eivät ole kovinkaan tuttuja meilaamisen kanssa.

Meillä SAMKissa sähköposti on jokapäiväinen työväline. Usealla paikkakunnalla toimiminen on yksi syy, ja yhtä merkittäväksi syyksi ainakin opettajilla noussee virtuaaliopetus. Opiskelijat ovat meihin yhteydessä sähköpostitse, ja kun opetustunnit vähenevät, kollegoitakin tapaa entistä vähemmän kasvokkain. Keskushallintokin pitää opettajiin yhteyttä lähes yksinomaan sähköpostin avulla.

Iso osa toimintaamme ovat erilaiset järjestelmät, kuten opiskelijahallintojärjestelmä Winha, palautejärjestelmä, jonne saamme opiskelijoiden opintojaksopalautteet, matkustushallintojärjestelmä, jonne teemme matkaesitykset ja matkaraportit. Meidän jokaisen työhön vaikuttaa tulevaisuudessa myös Soleops-järjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä muun muassa (lainaan nyt verkko-opetuskoordinaattoriamme) ”1. Saapumis-
ryhmien opetussuunnitelmat, opetustarjonta ja toteutussuunnitelmat 2. Osaamiskartat opiskelijoiden tavoitteelliseen opiskeluun johdattamiseksi ja 3. Opettajien työaikasuunnitelmat, ja paljon muuta
.”

Vielä voisi mainita erikseen verkko-oppimisalusta Moodlen, jonka kanssa tulee olla tuttu selvitäkseen verkko-opetuksesta sekä laadunhallintajärjestelmämme. Jos tulee tenkka poo vaikkapa kypsyysnäytteen järjestämisen kanssa, intranetin laatutiedostoista voi tarkistaa, miten asian kuuluisi mennä. Laatutiedostot ja järjestelmät ovat informaatiokanavia ja työvälineitämme, joten meiltä opettajiltakin edellytetään niiden opettelua ja käyttöä.

En ole mikään tietotekniikkauskovainen ja joskus mietin, ovatko järjestelmät renkejämme vai isäntiämme. Silti niiden vaatima omien tietotekniikkataitojen ylläpitäminen ei ole ollenkaan hassumpi asia. On ihan mukavaa neuvoa entisiä luokkakavereita siinä, miten saa sähköpostin vastauksen lähetetyksi kaikille viestin vastaanottajille.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Valintakoehaastattelu pohdittavana

Valintakokeeseen on seitsemän viikkoa, ja haastattelijoiden varaaminen on alkanut. Meillä on vakiohaastattelijoiden joukko, jota joudutaan täydentämään vuosittain, sillä aina jollekulle tulee este. Toukokuun loppu taas on opettajien työvuoden ruuhkaisin siitäkin huolimatta, että opetusta ei enää ole. Siksi haastattelijat on syytä varata hyvissä ajoin.

Viime vuoden haastattelijoista muutamalla on este, mutta onneksi ainakin Jukka, Marja-Liisa, Maarika, Harry ja Leena ovat käytettävissä ja toki aion myös itse haastatella hakijoita. Paria vahvistusta odottelen vielä, ja sitten alkaakin riittävä määrä haastattelijoita olla käytettävissä.

Haastattelijoiden tarve on riippuvainen valintakokeeseen saapuvien lukumäärästä, joka varmistuu lopullisesti vasta valintakoepäivänä. Yhtenä vuonna selvisimme neljällä haastattelijalla, mutta viime vuonna tarvittiin peräti 10 haastattelijaa. Varovainen veikkaukseni on, että aivan kymmentä emme tarvitse tänä keväänä, mutta parasta on etsiä pari henkilöä varalle, ettei tule epämiellyttävää yllätystä valintakoepäivänä.

Kun haastattelijoiden nimet ovat selvillä, aletaan etsiä yhteistä ajankohtaa, jolloin käymme demonstraation avulla läpi haastattelun. Joitakin muutoksia tehdään haastattelurunkoon ja haastattelun ideaa ja kulkua kerrataan yhdessä.

Parina vuonna yksittäiset hakijat ovat kyseenalaistaneet haastattelumme pätevyyden ja arvioinnin luotettavuuden. Voin kertoa, että haastattelua ovat olleet suunnittelemassa käyttäytymistieteiden ja vuorovaikutuksen ammattilaiset SAMKista. Haastattelijat valmennetaan siihen ja vuosittain kerrataan koko haastattelun kulku. Valintakoepäivän lopuksi käydään vielä läpi itse kunkin antamat pisteet ja tarkistetaan, olemmeko käyttäneet arviointiasteikkoa yhdenmukaisesti. Rajatapaukset tuodaan esiin ja niistä keskustellaan. Lopulliset pisteet antaa kuitenkin ao. haastattelija.

Haastattelun merkitys valintakokeen osana on tärkeä ja vaikka se monimutkaistaa valintakokeen toteutusta, siitä emme halua luopua kuin pakon edessä.