Olen luovuttanut blogin Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen 1. vuoden opiskelijoiden käyttöön huhtikuun loppupuolelle saakka. Kolme mielenkiintoista kirjoitusta onkin ilmestynyt sarjassamme ”johtaja julkisuudessa”. Kommentointi on avointa kaikille aiheesta kiinnostuneille. Käykää lukemassa ja kommentoimassa!
Tässä yhteydessä haluan jättää parin johtajablogin osoitteet. Ensimmäisenä Finnairin toimitusjohtajan Jukka Hienosen blogi, jossa hän uskaltaa ottaa kantaa mm. lentäjien työaikakiistaan .Hienonen onkin paljon myönteisiä kommentteja esiintulostaan.
http://blogit.finnair.fi/jukka-hienonen/
Toinen blogi tuli sattumalta eteeni, kun etsin majoitustilaa Lahden kaupungin sivuilta. Kaupunginjohtaja Jukka Myllyvirta kirjoittelee silloin tällöin ja saa kommenttejakin hieman virkakieliseen blogiinsa. Hyvä Lahti!
http://www.lahti.fi/www/blog.nsf/vwall/$first
Löytyykö muita esimerkkejä?
maanantai 30. maaliskuuta 2009
maanantai 23. maaliskuuta 2009
Kansankynttilässä on yritystä
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on viime kuukausien aikana kommentoinut ahkerasti hallituksen toimenpiteitä talouskriisin lievittämiseksi. Hän on pitänyt hallituksen elvytystoimenpiteitä oikeansuuntaisina, ja peräänkuuluttanut globaalejakin ratkaisuja kireän taloustilanteen helpottamiseksi.
Toistaiseksi Urpilainen on kuitenkin saanut eniten julkisuutta esiinnyttyään Iltalehden uudenvuoden numerossa menevässä ilta-asussa. Seuraavien viikkojen aikana alkoi julkinen paheksunta. Onko työväenpuolueen johtajan sopivaa esiintyä taloudellisesti vaikeina aikoina keveissä juhlatunnelmissa? SDP:n kansanedustaja Liisa Jaakonsaari tuki puoluetoveriaan, ja totesi Urpilaisen joutuneen kohtuuttoman kritiikin kohteeksi koska hän on nuori nainen. Arja Alho puolestaan tuomitsi Urpilaisen käytöksen täysin työväenpuolueelle kuulumattomana. Kieltämättä tulee mieleen, olisiko esimerkiksi Jyrki Katainen joutunut vastaavan kritiikin kohteeksi, jos hän olisi vuoden vaihteen kunniaksi vaihtanut perinteisen tumman puvun hieman värikkäämpään asuun?
Kampanja-lehden huonoin imago-kyselyssä Urpilainen pääsi kärkisijalle. Häneen yhdistetyt ominaisuudet olivat vähemmän imartelevia. SDP:tä tuntuu yleisestikin vaivaavan uskottavuusongelma, eikä puolueen ensimmäinen naispuheenjohtaja ole onnistunut nostamaan perinteisesti miehisen työväenpuolueen suosiota toivotulla tavalla.
Eläkekiistassa glamourkissa pääsi viimein näyttämään kyntensä, ja oppositiopuolueella oli pitkästä aikaa tilaisuus ryöpyttää kunnolla hallitusta. SDP lähti puheenjohtajansa johdolla jopa nostattamaan kansanliikettä hallituksen eläkelinjaa vastaan. Urpilaiselle tarjoutui viimeinkin tilaisuus nostaa profiiliaan puolueen keulakuvana. Lopputulos jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Lisäksi Urpilaisen tunteisiin vetoavaa retoriikkaa eläkekiistan yhteydessä on arvoteltu yliampuvaksi. Vaikka SDP:llä olisi kärkevän oppositiopolitiikan avulla loistava tilaisuus siivittää kannatustaan, työväenpuolueen kannatusluvut pysyvät alhaalla. Toimelias nuori nainen ei kovasta yrityksestä huolimatta herätä luottamusta. Vaikeina aikoina Suomen kansa tuntuu luottavan vakaisiin ja turvallisiin miespoliitikkoihin. Haikailevatko SDP:n kannattajat entisen puheenjohtaja Eero Heinäluoman perään, vai joutuuko Urpilainen painimaan liian raskaassa sarjassa?
Toistaiseksi Urpilainen on kuitenkin saanut eniten julkisuutta esiinnyttyään Iltalehden uudenvuoden numerossa menevässä ilta-asussa. Seuraavien viikkojen aikana alkoi julkinen paheksunta. Onko työväenpuolueen johtajan sopivaa esiintyä taloudellisesti vaikeina aikoina keveissä juhlatunnelmissa? SDP:n kansanedustaja Liisa Jaakonsaari tuki puoluetoveriaan, ja totesi Urpilaisen joutuneen kohtuuttoman kritiikin kohteeksi koska hän on nuori nainen. Arja Alho puolestaan tuomitsi Urpilaisen käytöksen täysin työväenpuolueelle kuulumattomana. Kieltämättä tulee mieleen, olisiko esimerkiksi Jyrki Katainen joutunut vastaavan kritiikin kohteeksi, jos hän olisi vuoden vaihteen kunniaksi vaihtanut perinteisen tumman puvun hieman värikkäämpään asuun?
Kampanja-lehden huonoin imago-kyselyssä Urpilainen pääsi kärkisijalle. Häneen yhdistetyt ominaisuudet olivat vähemmän imartelevia. SDP:tä tuntuu yleisestikin vaivaavan uskottavuusongelma, eikä puolueen ensimmäinen naispuheenjohtaja ole onnistunut nostamaan perinteisesti miehisen työväenpuolueen suosiota toivotulla tavalla.
Eläkekiistassa glamourkissa pääsi viimein näyttämään kyntensä, ja oppositiopuolueella oli pitkästä aikaa tilaisuus ryöpyttää kunnolla hallitusta. SDP lähti puheenjohtajansa johdolla jopa nostattamaan kansanliikettä hallituksen eläkelinjaa vastaan. Urpilaiselle tarjoutui viimeinkin tilaisuus nostaa profiiliaan puolueen keulakuvana. Lopputulos jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Lisäksi Urpilaisen tunteisiin vetoavaa retoriikkaa eläkekiistan yhteydessä on arvoteltu yliampuvaksi. Vaikka SDP:llä olisi kärkevän oppositiopolitiikan avulla loistava tilaisuus siivittää kannatustaan, työväenpuolueen kannatusluvut pysyvät alhaalla. Toimelias nuori nainen ei kovasta yrityksestä huolimatta herätä luottamusta. Vaikeina aikoina Suomen kansa tuntuu luottavan vakaisiin ja turvallisiin miespoliitikkoihin. Haikailevatko SDP:n kannattajat entisen puheenjohtaja Eero Heinäluoman perään, vai joutuuko Urpilainen painimaan liian raskaassa sarjassa?
sunnuntai 22. maaliskuuta 2009
Niinistön karisma
Alkuvuosi räjähti käyntiin melkoisella rytinällä, kun eduskunnan puhemies Sauli Niinistö vei vihille nuorikkonsa Jennin tammikuun 3. päivä Porin Reposaaressa. Tämän jälkeen media on ollut erityisen kiinnostunut kirjoittamaan ja kuvaamaan kohupari Niinistö-Haukion julkisia esiintymisiä sekä myös heidän vapaa-ajan tapahtumia.
Niinistön valo(tai yli-)voimainen karisma kantaa kuitenkin hyvin päivän politiikassakin. Häähumu-uutisten laannuttua Niinistöä on suitsutettu lukuisissa viestimissä eri aiheiden merkeissä. Helmikuun alussa Niinistö varoitti valuuttojen manipuloimisesta EU:ssa. Niinistö pelkää, että talouskriisi voi laittaa euromaiden ja yhteisvaluuttaan kuulumattomien maiden keskinäisen solidaarisuuden lujille. Lisäksi Niinistö palautti pöydälle eurooppalaisen Naton. Median mielestä eduskunnan puhemiehen avaus MTV3:n Talvi-Areenassa oli ajankohtainen täsmäohjus.
Jatkuvalla syötöllä julkaistaan erilaisia galluppeja, joissa kysellään Suomen seuraavasta presidentistä. Niinistö on viime presidentinvaaleista lähtien ollut kyselyiden ylivoimainen ykkösehdokas vuoden 2012 vaaleissa. Ylen uutisten tammikuun lopussa julkistamassa kyselyssä Niinistön kannatus oli yli 44 %. Mistä tämä voi johtua? Persoonasta, karismasta, kyvykkyydestä politiikan kentällä, älykkyydestä, avioitumisesta..??
Jotakin Niinistön karismasta kertoo TNS Gallupin toteuttaman kyselytutkimuksen tulos. Tutkimuksessa mitattiin suomalaisten naisten käsitystä omasta hurmaavuudestaan. Sen lisäksi naisilta kysyttiin esimerkkiä erityisen hurmaavasta henkilöstä. Vastaajien mielestä hurmaavimpia ovat oma ystävä, kumppani ta lapsi. Neljänneksi eniten mainintoja sai - yllätys yllätys - eduskunnan 60-vuotias puhemies Sauli Niinistö!
Maaliskuussa Niinistö jyrähti hallituksen suunnitelmille ottaa jopa 30 miljardia velkaa kolmen seuraavan vuoden aikana. Niinistö hämmästeli julkisesti, mitä hallitus aikoo tehdä velkaantumisen jälkeen. Niinistö itse sanoi " herättelevänsä ihmisiä kaikissa poliittisissa ryhmissä", mutta toisaalta pohditaan kokoomuksen kansansuosikin käyvän jo kampaajaa tulevia presidentinvaaleja ajatellen.
Miten sitten eduskunnan puhemiehen tuore avioliitto vaikuttaa hänen karismaansa? Miten taas avioliitto vaikuttaa mahdollisiin pyrkimyksiin presidentiksi? Summasummarum, suurin osa väestöstä näkee Niinistöstä hehkuvan karisman. Näetkö sinä?
Kirjoittaja: Johanna
Niinistön valo(tai yli-)voimainen karisma kantaa kuitenkin hyvin päivän politiikassakin. Häähumu-uutisten laannuttua Niinistöä on suitsutettu lukuisissa viestimissä eri aiheiden merkeissä. Helmikuun alussa Niinistö varoitti valuuttojen manipuloimisesta EU:ssa. Niinistö pelkää, että talouskriisi voi laittaa euromaiden ja yhteisvaluuttaan kuulumattomien maiden keskinäisen solidaarisuuden lujille. Lisäksi Niinistö palautti pöydälle eurooppalaisen Naton. Median mielestä eduskunnan puhemiehen avaus MTV3:n Talvi-Areenassa oli ajankohtainen täsmäohjus.
Jatkuvalla syötöllä julkaistaan erilaisia galluppeja, joissa kysellään Suomen seuraavasta presidentistä. Niinistö on viime presidentinvaaleista lähtien ollut kyselyiden ylivoimainen ykkösehdokas vuoden 2012 vaaleissa. Ylen uutisten tammikuun lopussa julkistamassa kyselyssä Niinistön kannatus oli yli 44 %. Mistä tämä voi johtua? Persoonasta, karismasta, kyvykkyydestä politiikan kentällä, älykkyydestä, avioitumisesta..??
Jotakin Niinistön karismasta kertoo TNS Gallupin toteuttaman kyselytutkimuksen tulos. Tutkimuksessa mitattiin suomalaisten naisten käsitystä omasta hurmaavuudestaan. Sen lisäksi naisilta kysyttiin esimerkkiä erityisen hurmaavasta henkilöstä. Vastaajien mielestä hurmaavimpia ovat oma ystävä, kumppani ta lapsi. Neljänneksi eniten mainintoja sai - yllätys yllätys - eduskunnan 60-vuotias puhemies Sauli Niinistö!
Maaliskuussa Niinistö jyrähti hallituksen suunnitelmille ottaa jopa 30 miljardia velkaa kolmen seuraavan vuoden aikana. Niinistö hämmästeli julkisesti, mitä hallitus aikoo tehdä velkaantumisen jälkeen. Niinistö itse sanoi " herättelevänsä ihmisiä kaikissa poliittisissa ryhmissä", mutta toisaalta pohditaan kokoomuksen kansansuosikin käyvän jo kampaajaa tulevia presidentinvaaleja ajatellen.
Miten sitten eduskunnan puhemiehen tuore avioliitto vaikuttaa hänen karismaansa? Miten taas avioliitto vaikuttaa mahdollisiin pyrkimyksiin presidentiksi? Summasummarum, suurin osa väestöstä näkee Niinistöstä hehkuvan karisman. Näetkö sinä?
Kirjoittaja: Johanna
sunnuntai 15. maaliskuuta 2009
Äänetöntä asiaa
Puheäänen menetys tiesi vielä muutama vuosi sitten täyttä pysäytystä opettajan työhön. Sairauslomalle vain ja sijaisen etsintään, jos menetit äänesi! Aivan turha yrittää piinata opiskelijoita ja itseään organisoimalla omalle luennolle kaikenlaista ajankulua, jos ääni ei kanna.
Verkko-opetus muuttaa tilannetta nykyisin, mikä on toisaalta hyvä, toisaalta huono asia. Opettaja voi jättää aineistoja verkko-oppimisympäristöön, arvioida tehtäviä, keskustella tarvittaessa opiskelijoiden kanssa verkossa, muistuttaa heitä palautuspäivistä tai muusta tärkeästä. Opettaja voi jopa jättää lähiopetuskerran pitämättä ja yrittää hoitaa asian virtuaalisesti. Hän on ja ei ole sairauslomalla.
Verkosta on apua, mutta kaikkea ei voi hoitaa sen kautta. Työpuhelin soi juuri nyt käsittämättömän usein. Kollegat tai muut samkkilaiset soittelevat, ylemmästä amk-tutkinnosta kiinnostuneet ottavat yhteyttä. Kun kähisen nimeni puhelimeen, seuraa hetken hiljaisuus ja kysymys: ”Soitanko huonoon aikaan?” Ilmeisesti soittaja kuvittelee, että olen juuri herännyt tai ehkäpä jonkinlaisen mielenliikutuksen vallassa. Kun kerron, että olen hukannut ääneni, puhelu kuitenkin yleensä jatkuu. Keskustelun jälkeen kummallekin osapuolelle jää mitä todennäköisimmin epävarmuus siitä, tuliko kaikki nyt hoidettua.
Olisihan sitä itselläkin asioita, jotka pitäisi hoitaa puhelimitse. Kiinnostavasta koulutuksesta pitäisi päästä kyselemään, ennen kuin ilmoittautumisaika menee umpeen. Sairaalassa olevalle sukulaiselle, joka on toipumassa leikkauksesta, pitäisi ehdottomasti päästä soittamaan. Monenlaisia asioita pitäisi sopia – nimenomaan puhelimessa eikä netissä. Äänen palautumista odotellessa on hyvä pohtia omia viestintätapojaan ja myös tarkistaa niitä.
Verkko-opetus muuttaa tilannetta nykyisin, mikä on toisaalta hyvä, toisaalta huono asia. Opettaja voi jättää aineistoja verkko-oppimisympäristöön, arvioida tehtäviä, keskustella tarvittaessa opiskelijoiden kanssa verkossa, muistuttaa heitä palautuspäivistä tai muusta tärkeästä. Opettaja voi jopa jättää lähiopetuskerran pitämättä ja yrittää hoitaa asian virtuaalisesti. Hän on ja ei ole sairauslomalla.
Verkosta on apua, mutta kaikkea ei voi hoitaa sen kautta. Työpuhelin soi juuri nyt käsittämättömän usein. Kollegat tai muut samkkilaiset soittelevat, ylemmästä amk-tutkinnosta kiinnostuneet ottavat yhteyttä. Kun kähisen nimeni puhelimeen, seuraa hetken hiljaisuus ja kysymys: ”Soitanko huonoon aikaan?” Ilmeisesti soittaja kuvittelee, että olen juuri herännyt tai ehkäpä jonkinlaisen mielenliikutuksen vallassa. Kun kerron, että olen hukannut ääneni, puhelu kuitenkin yleensä jatkuu. Keskustelun jälkeen kummallekin osapuolelle jää mitä todennäköisimmin epävarmuus siitä, tuliko kaikki nyt hoidettua.
Olisihan sitä itselläkin asioita, jotka pitäisi hoitaa puhelimitse. Kiinnostavasta koulutuksesta pitäisi päästä kyselemään, ennen kuin ilmoittautumisaika menee umpeen. Sairaalassa olevalle sukulaiselle, joka on toipumassa leikkauksesta, pitäisi ehdottomasti päästä soittamaan. Monenlaisia asioita pitäisi sopia – nimenomaan puhelimessa eikä netissä. Äänen palautumista odotellessa on hyvä pohtia omia viestintätapojaan ja myös tarkistaa niitä.
sunnuntai 8. maaliskuuta 2009
Alexander Stubb on liian HYVÄ
Suomen hallitus on viime päivinä harrastanut liikuntaa. Ulkoministeri Alexander Stubb kilpaili ensin tasapäisesti moninkertaisen olympiavoittajan Haile Gebreselassien kanssa ja tämän uuvutti tiputuskuntoon turvamiehensä skorpionien ja käärmeiden keskellä Tsadissa. Samaan aikaan pääministeri Matti Vanhanen eteni omalla vakaalla tyylillään Rukan alkukevään hangilla. Sivakoidessaan hän keksi samalla suorastaan raivokkaan kansan suosion saaneen ajatuksen eläkeiän nostamisesta.
Yllä mainittu esimerkki kuvaa hyvin tilannetta, jossa ulkoministeri Stubb elää. Tekee hän mitä tahansa, neuvottelee Georgiassa tai juoksee Nokian Täydenkuun maratonilla, hän on ylivoimainen positiivisessa mediajulkisuudessa. Tultuaan täydestä tuntemattomuudesta EU-edustajaksi ylivoimaisella äänivyöryllä vajaat neljä vuotta sitten, ollaan häntä 40-vuotiaana sovittamassa jo seuraavaksi presidentiksi. Hänen urakehitykselleen on vain yksi uhka, mutta sitäkin pahempi: Hän on liian hyvä!
Stubb puhuu viittä kieltä sujuvasti, kaikkia EU:n pääkieliä. Hän liikkuu sujuvasti kaikilla maailman foorumeilla. Hän on luonut ylivoimaisen suhdeverkon verrattuna kehenkään muuhun suomalaiseen poliitiikkoon. Poliittiset puolueet ovat mahdottoman tehtävän edessä. Mistä löytää kilpailukykyinen haastaja? Vastaus: Tällä hetkellä ei mistään!
Mitä kilpailijat tekevät, kun huomaavat etteivät pärjää Stubbille? Ainoa vaihtoehto on kaataa nykyinen ulkoministeri. Aloittaa joukolla mustamaalaus kampanja tai käydä käsiksi kaikkiin ulkopolitiikan ongelmiin (Esim. Venäjä Venäjä Venäjä?!).
Vielä tätä ei ole tapahtunut, mutta tulemme sen näkemään, kun kaikki tajuavat, että Alexander Stubb on liian HYVÄ!
Yllä mainittu esimerkki kuvaa hyvin tilannetta, jossa ulkoministeri Stubb elää. Tekee hän mitä tahansa, neuvottelee Georgiassa tai juoksee Nokian Täydenkuun maratonilla, hän on ylivoimainen positiivisessa mediajulkisuudessa. Tultuaan täydestä tuntemattomuudesta EU-edustajaksi ylivoimaisella äänivyöryllä vajaat neljä vuotta sitten, ollaan häntä 40-vuotiaana sovittamassa jo seuraavaksi presidentiksi. Hänen urakehitykselleen on vain yksi uhka, mutta sitäkin pahempi: Hän on liian hyvä!
Stubb puhuu viittä kieltä sujuvasti, kaikkia EU:n pääkieliä. Hän liikkuu sujuvasti kaikilla maailman foorumeilla. Hän on luonut ylivoimaisen suhdeverkon verrattuna kehenkään muuhun suomalaiseen poliitiikkoon. Poliittiset puolueet ovat mahdottoman tehtävän edessä. Mistä löytää kilpailukykyinen haastaja? Vastaus: Tällä hetkellä ei mistään!
Mitä kilpailijat tekevät, kun huomaavat etteivät pärjää Stubbille? Ainoa vaihtoehto on kaataa nykyinen ulkoministeri. Aloittaa joukolla mustamaalaus kampanja tai käydä käsiksi kaikkiin ulkopolitiikan ongelmiin (Esim. Venäjä Venäjä Venäjä?!).
Vielä tätä ei ole tapahtunut, mutta tulemme sen näkemään, kun kaikki tajuavat, että Alexander Stubb on liian HYVÄ!
perjantai 6. maaliskuuta 2009
Keskustelukin on signaali
Keskustelu eläkeiän pitentämisestä on hämmentävää. Viestinnän näkökulmasta asiaa käsittelee blogikirjoituksessaan 3.3. 2009 erinomaisen asiantuntevasti presidentintekijä ja ex-lehdistöpäällikkö Jussi Lähde. Blogi on linkitetty omaan blogiini tuonne oikealle ylös ”Koukuttaviin blogeihin”. Kannattaa käydä lukemassa, jos haluaa oppia jotain julkisuudenhallinnasta ja suhteiden hoitamisesta ay-liikkeeseen.
Mutta se päätöksen perimmäinen syy - antaa signaali rahoittajille siitä, että Suomi pystyy tekemään tällaisiakin päätöksiä – se on tainnut unohtua kokonaan tässä asemiin lukkiutuneessa keskustelussa, josta on vaikea päästä eteenpäin kasvojaan menettämättä.
Hallitus menetteli tavattoman kömpelösti asian julkistamisessa, sen toteaa kun lukee Jussi Lähteen ohjeita. Mutta pisteitä ei kerää ay-liike tai oppositiokaan räksytyksestään, jota seuratessa tulee mieleen, että tässä sanasodassa metsä hukkuu puilta. Joukkoviestimet ovat mukana hämmentämässä soppaa.
Olen seurannut tällä kertaa poliitikkojen keskustelua pakostakin vähän sivusta, mutta sivustaseuraajallakin herää kysymys siitä, mihin keskustelu johtaa. Jos hallituksen perimmäinen tarkoitus oli antaa rahoittajille signaali siitä, että se pystyy tekemään vaikeitakin päätöksiä ilman kolmikantaa, niin miten rahoittajat tulkitsevat kolmikannan osapuolten kinastelun. Myönnetäänkö hallitukselle velkaa elvytykseen?
Lisäys 7.3.
Jyrki Katainen sen sanoi: Kaikilla osapuolilla on yhteiset tavoitteet ja keskustelu on kuumennut liikaa. Toivotaan, että tämä näkemys pääsee vallalle kaikissa osapuolissa.
Lisäys 14.3.
Osasipa Jyrki-boy sumuttaa meikäläistäkin. Mielenkiintoista nähdä, mikä vaikutus näillä käänteillä on kokoomuksen kannatukseen.
Mutta se päätöksen perimmäinen syy - antaa signaali rahoittajille siitä, että Suomi pystyy tekemään tällaisiakin päätöksiä – se on tainnut unohtua kokonaan tässä asemiin lukkiutuneessa keskustelussa, josta on vaikea päästä eteenpäin kasvojaan menettämättä.
Hallitus menetteli tavattoman kömpelösti asian julkistamisessa, sen toteaa kun lukee Jussi Lähteen ohjeita. Mutta pisteitä ei kerää ay-liike tai oppositiokaan räksytyksestään, jota seuratessa tulee mieleen, että tässä sanasodassa metsä hukkuu puilta. Joukkoviestimet ovat mukana hämmentämässä soppaa.
Olen seurannut tällä kertaa poliitikkojen keskustelua pakostakin vähän sivusta, mutta sivustaseuraajallakin herää kysymys siitä, mihin keskustelu johtaa. Jos hallituksen perimmäinen tarkoitus oli antaa rahoittajille signaali siitä, että se pystyy tekemään vaikeitakin päätöksiä ilman kolmikantaa, niin miten rahoittajat tulkitsevat kolmikannan osapuolten kinastelun. Myönnetäänkö hallitukselle velkaa elvytykseen?
Lisäys 7.3.
Jyrki Katainen sen sanoi: Kaikilla osapuolilla on yhteiset tavoitteet ja keskustelu on kuumennut liikaa. Toivotaan, että tämä näkemys pääsee vallalle kaikissa osapuolissa.
Lisäys 14.3.
Osasipa Jyrki-boy sumuttaa meikäläistäkin. Mielenkiintoista nähdä, mikä vaikutus näillä käänteillä on kokoomuksen kannatukseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)