Viestintää vuodenajan mukaan

Kaksi viikkoa sitten siirryimme talviaikaan. Yhtäkkiä illat olivat pimeitä ja aamut ainakin hetken aikaa hieman valoisampia kuin aikaisemmin. Illan pimeys tuli silmille kunnallisvaalisunnuntaina, kun sateessa ja tuulessa tein iltalenkin koiran kanssa. Kuuden jälkeen illalla oli jo verraten pimeää. Vastaantulijoiden, puolituttujen koirankävelyttäjien, kasvoja ei nähnyt eikä heitä aina tunnistanutkaan. Tuntui kuin pimeys olisi suorastaan yllyttänyt suojautumaan ja välttelemään katsekontaktia. Kunnallisvaalisunnuntain iltalenkillä olo oli kuin zombilla, joka hapuilee oudossa ympäristössä outojen ihmisten joukossa. Pimeys teki meistä erilaisia toimijoita, mikä konkretisoitui viestintäkäyttäytymisessämme.

Viestintätapahtumassa kellonaika ja vuodenaika ovat vain yksi muuttuja. Yksityiselämän viestinnässä vaikuttavat viestijöiden sukupuoli, ikä, ammatti, perhesuhteet, vireystila, keskinäiset suhteet sekä tietenkin itse viestintätilanne. Miniäntekele viestii tulevalle anopille todennäköisesti eri tavoin kuin senhetkiselle ystäväpiirille. Uuden työpaikan tulevaa lähiesimiestä lähestytään eri tavoin kuin vaikkapa entisen työpaikan kollegoita. Yhteisöviestinnässä organisaation ikä, koko, kotipaikkakunta, kilpailutilanne ja tietenkin kohderyhmä ovat merkittäviä muuttujia.

Viestinnän tutkimuksessa ns. kontingenssiteorian mukaan voidaan puhua viestintään vaikuttavista sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä. Yhteensä kymmenessä eri kategoriassa on useita eri tekijöitä. Sisäisissä tekijöistä esimerkiksi henkilöstön kohdalla viestintään vaikuttavat työvoiman rakenteen yhdenmukaisuus tai erilaisuus: ikä, koulutus, sukupuoli, vaihtuvuus ja asema. Pankin henkilöstölehti ja intranet ovat varmaankin aika erilaisia kuin ammattikorkeakoulun tai kaupungin.

Onneksi tavallisten tallaajien ei kuitenkaan tarvitse kaiken aikaa pitää mielessä kontingenssiteorian muuttujia. Viestinnän ammattilainen tiedostaa luonnostaan eri muuttujat ja muokkaa viestiään sen mukaan. Muiden kohdalla voidaan luottaa tilannetajuun, joka ohjaa meitä viestimään oikealla tavalla. Kun me koirankävelyttäjät olemme muutaman kuukauden ajan kyräilleet toisiamme iltalenkillä, tervehdimme iloiten vaalenevia iltoja, jolloin voimme taas tervehtiä toisiamme ja vaihtaa kuulumisia iltalenkin yhteydessä.