Verkko-opetuksen johdosta opettajan työ on muuttunut paljon. Erityisesti ylemmän amkin koulutuksessa, jossa lähipäivä on vain noin joka kolmas viikko, tämä tulee esille. Erityisesti suunnittelu on tärkeää verkko-opetuksessa. Lähipäivien aikataulutus lyödään lukkoon muutamaa kuukautta aikaisemmin, opettajien kanssa sovitaan luentojen ajankohdat ja opiskelijoille tiedotetaan. Yksittäinen opintojaksokin pitää suunnitella: sisällöt, verkkotehtävät ja niiden deadlinet, tentti, arviointi, palautteenanto.
Amk-tutkintokoulutuksessa opetusta oli pari kertaa viikossa ja tilanne oli toinen. Saatoin lähteä liikkeelle väljällä suunnitelmalla ja tarkistaa sitä sen mukaan, mikä asia tuntui vaativan syvempää käsittelyä. Opintojaksoon saatettiin sisällyttää jokin yritysyhteistyökoordinaattori Petri Martikkalan tarjoama projektikin. Minulle tällainen tilanteen mukainen toiminta sopi hyvin ja uskoakseni opiskelijoillekin. Ei ole ollut aivan helppoa siirtyä yamk-opetukseen juuri tuon tarkan suunnittelun takia. Joskus tuntuu, että se kahlitsee liikaa.
Entäpä sitten, kun ylemmän amkin hyvin suunnitellussa opetuksessa opettajalle tulee luennon pitämiselle jokin ylivoimainen este, kuten sairastuminen. Mistä sijainen tai korvaavaa toimintaa opiskelijoille, jotka tulevat pitkienkin matkojen päästä lähipäivään? Miten hoitaa verkkotehtävän edellyttämä briefaus?
Viime viikolla olin tilanteessa, jossa piti hoitaa suunniteltu luento jollain toisella tavoin. Kuin ihmeen kautta sijainen löytyi ja opiskelijat saivat mukavaa vaihtelua Johtamisviestinnän opetukseen. Avukseni tuli myös Camtasia-ohjelma, jossa PowerPoint -esitykseen liitettiin oma sanallinen selostukseni. Harjoittelija Ville Erkkilä nauhoitti ja editoi selostuksen esityskuntoon. Näin opiskelijat saivat tarvitsemansa taustatiedot Johtamisviestinnän toiseen verkkotehtävään.
Nauhoituskokemus oli myönteinen. Toki oikea vuorovaikutus jäi puuttumaan, mutta oli helppoa kuvitella puhuvansa opiskelijoille. Nyt odotan kiinnostuneena opiskelijoiden tehtävänpalautuksia ja kommentteja: Kuinka hyvin tällainen ääninauhoitettu luento heidän mielestään korvasi kasvokkain tapahtuvan luennon? Voitaisiinko lähipäiviä vähentää tai lähiopetuksessa keskittyä tehtävien purkamiseen ja arviointiin pikemmin kuin luennointiin?
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Kiinnostavia hakijatilastoja
Hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin alkaa olla puolessavälissä. Hakijalukuja olen saanut hakutoimistolta pari kertaa viikossa, ja alkuryntäyksen jälkeen hakijamäärä on kasvanut 5 – 7 hakijan verran viikoittain.
On todella vaikea arvioida, millaiset ovat lopulliset hakijaluvut, koska hakuaika on aikaisempina vuosina kestänyt vain kaksi viikkoa. Onko odotettavissa viime hetken ryntäys vai pysyykö tasainen vauhti yllä? Toivottavasti viime hetkellä herääviä on paljon, sillä tarvitsisimme lisää hakijoita tähänastiseen verrattuna, onhan aloituspaikkojen määrä noussut 40:een, kun se viime vuonna oli 20.
Viime perjantaina saimme kaikkien amkien senhetkiset hakijaluvut, mikä antoi perspektiiviä siihen, missä me koulutusohjelmamme menee. Tilastoja voidaan tulkita ja tarkastella monella tavoin, mutta ainakin SAMKin kohdalla pidän tärkeimpänä lukuna ensisijaisten hakijoiden määrää numeraalisesti sekä suhteessa aloituspaikkoihin.
Yllättäen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman ensisijaisten hakijoiden määrä on SAMKissa numeraalisesti suurempi kuin missään muussa amkissa. Olemme reippaasti edellä Jyväskylää ja Turkua puhumattakaan Oulusta, Kajaanista tai pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista.
Jos otetaan tarkasteluun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden, jäämme jälkeen vain Lahdesta, jossa aloituspaikkoja on 20 sekä Turusta, jossa aloituspaikkojen määrä on 28. Sijoitus ei ole huono yhteensä kymmenen syksyllä 2010 alkavan koulutusohjelman joukossa.
On toki mahdollista, että hakijat käyttäytyvät Satakunnassa eri tavoin kuin muualla maassa ja vielä useampi ammattikorkeakoulu kirii reippaasti edellemme. Silti tähänastisista luvuista voi olla iloinen. Ne kertovat ainakin sen, että koulutuksemme kiinnostaa ja sen tunnettuus alkaa olla kohtalaisen hyvä. Nähdäkseni ns. varmat hakijat lähettävät hakemuksensa heti hakuajan alettua. Toivotaan silti, että hakemista harkitsevatkin vielä rohkaistuvat. Neljän viikon kuluttua näemme, miten kävi.
On todella vaikea arvioida, millaiset ovat lopulliset hakijaluvut, koska hakuaika on aikaisempina vuosina kestänyt vain kaksi viikkoa. Onko odotettavissa viime hetken ryntäys vai pysyykö tasainen vauhti yllä? Toivottavasti viime hetkellä herääviä on paljon, sillä tarvitsisimme lisää hakijoita tähänastiseen verrattuna, onhan aloituspaikkojen määrä noussut 40:een, kun se viime vuonna oli 20.
Viime perjantaina saimme kaikkien amkien senhetkiset hakijaluvut, mikä antoi perspektiiviä siihen, missä me koulutusohjelmamme menee. Tilastoja voidaan tulkita ja tarkastella monella tavoin, mutta ainakin SAMKin kohdalla pidän tärkeimpänä lukuna ensisijaisten hakijoiden määrää numeraalisesti sekä suhteessa aloituspaikkoihin.
Yllättäen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman ensisijaisten hakijoiden määrä on SAMKissa numeraalisesti suurempi kuin missään muussa amkissa. Olemme reippaasti edellä Jyväskylää ja Turkua puhumattakaan Oulusta, Kajaanista tai pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista.
Jos otetaan tarkasteluun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden, jäämme jälkeen vain Lahdesta, jossa aloituspaikkoja on 20 sekä Turusta, jossa aloituspaikkojen määrä on 28. Sijoitus ei ole huono yhteensä kymmenen syksyllä 2010 alkavan koulutusohjelman joukossa.
On toki mahdollista, että hakijat käyttäytyvät Satakunnassa eri tavoin kuin muualla maassa ja vielä useampi ammattikorkeakoulu kirii reippaasti edellemme. Silti tähänastisista luvuista voi olla iloinen. Ne kertovat ainakin sen, että koulutuksemme kiinnostaa ja sen tunnettuus alkaa olla kohtalaisen hyvä. Nähdäkseni ns. varmat hakijat lähettävät hakemuksensa heti hakuajan alettua. Toivotaan silti, että hakemista harkitsevatkin vielä rohkaistuvat. Neljän viikon kuluttua näemme, miten kävi.
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Opinnäytetyöprosessi uusiksi
On taas se aika keväästä, jolloin syksyllä aloittanut ryhmä käynnistelee opinnäytetyöprosessiaan. Tässä vaiheessa ryhmä on vielä hyvin yhtenäinen ja kaikki ovat varmoja valmistumisestaan 2,5 vuoden kuluttua opintojen aloituksesta.
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vain osa saa opinnäytteensä valmiiksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Äitiysloma, työpaikan vaihto, työtehtävien muuttuminen, asuinpaikkakunnan vaihto ym. inhimilliseen elämään kuuluvat asiat ymmärrettävästi hidastavat valmistumista. Jossain vaiheessa motivaatiokin väistämättä heikkenee, minkä johdosta on helppoa hellittää otettaan opiskelusta. Ja kun on tottunut ryhmässä opiskeluun, opinnäytetyö tuntuu kovin yksinäiseltä puurtamiselta.
Tällä kertaa olemme miettineet opinnäytetyöprosessia jo hyvissä ajoin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Idea opinnäytetyöpäivästä, syksyn ensimmäisestä lähipäivästä, tuli opiskelijoilta. Tuolloin kerrataan tiedonhakua ja lähteiden merkitsemistä, käydään läpi niin vaikealta tuntuvaa viitekehysasiaa ym. tutkimuksen perusasioita ja pyritään tutuissa ryhmissä kiteyttämään jokaisen tutkimusideaa. Luultavasti sovitaan jo ensimmäiset aiheseminaarit.
Toinen opiskelijoilta tullut ehdotus koski opinnäytetyöprosessin tiukempaa vaiheistusta. Tähänkin aiomme tarttua viime syksynä aloittaneen ryhmän kanssa. En myöskään hyväksy sitä tiedekorkeakoulusta omaksuttua mallia, että opiskelija jätetään yksin opinnäytetyönsä kanssa. Olemmehan totuttaneet opiskelijat verkkotehtävien tiukasti aikatauluttamaan opiskeluun ensimmäisten lukukausien aikana. Tulen tekemään kaikkeni, että teoriaopintojen vähennyttyä 2. lukuvuodesta alkaen sama opiskelutahti jatkuu, vaikka se tuntuisi hiostamiselta. Näin päästään siihen, että opinnot valmistuvat vähintään 2,5 vuodessa – opiskelijan ja ammattikorkeakoulun alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vain osa saa opinnäytteensä valmiiksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Äitiysloma, työpaikan vaihto, työtehtävien muuttuminen, asuinpaikkakunnan vaihto ym. inhimilliseen elämään kuuluvat asiat ymmärrettävästi hidastavat valmistumista. Jossain vaiheessa motivaatiokin väistämättä heikkenee, minkä johdosta on helppoa hellittää otettaan opiskelusta. Ja kun on tottunut ryhmässä opiskeluun, opinnäytetyö tuntuu kovin yksinäiseltä puurtamiselta.
Tällä kertaa olemme miettineet opinnäytetyöprosessia jo hyvissä ajoin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Idea opinnäytetyöpäivästä, syksyn ensimmäisestä lähipäivästä, tuli opiskelijoilta. Tuolloin kerrataan tiedonhakua ja lähteiden merkitsemistä, käydään läpi niin vaikealta tuntuvaa viitekehysasiaa ym. tutkimuksen perusasioita ja pyritään tutuissa ryhmissä kiteyttämään jokaisen tutkimusideaa. Luultavasti sovitaan jo ensimmäiset aiheseminaarit.
Toinen opiskelijoilta tullut ehdotus koski opinnäytetyöprosessin tiukempaa vaiheistusta. Tähänkin aiomme tarttua viime syksynä aloittaneen ryhmän kanssa. En myöskään hyväksy sitä tiedekorkeakoulusta omaksuttua mallia, että opiskelija jätetään yksin opinnäytetyönsä kanssa. Olemmehan totuttaneet opiskelijat verkkotehtävien tiukasti aikatauluttamaan opiskeluun ensimmäisten lukukausien aikana. Tulen tekemään kaikkeni, että teoriaopintojen vähennyttyä 2. lukuvuodesta alkaen sama opiskelutahti jatkuu, vaikka se tuntuisi hiostamiselta. Näin päästään siihen, että opinnot valmistuvat vähintään 2,5 vuodessa – opiskelijan ja ammattikorkeakoulun alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Valintakoekirjallisuus löytyi
Valintakoekirjallisuus on lyöty lukkoon ja siitä on tiedotettu hakusivuilla. Aikaisempina vuosina tieto on tavoittanut valintakokeeseen tulijat - toivottavasti tälläkin kertaa on näin.
Kirjallisuuden valintaprosessi ei ollut nytkään helppo. Kovin vanhaa kirjallisuus ei saa olla ja sen tulee olla riittävän yleisluonteista, jotta se sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin. Aihepiirin tulisi olla läheltä koulutuksen aihepiiriä ja painopistealueita, mutta nyt opetuksessa käytettävät kirjat ovat poissa laskuista.
Useana aikaisempana vuonna olemme päätyneet Pentti Sydänmaanlakan teokseen Älykäs johtajuus. Sydänmaanlakan opit ja ihmisläheinen maailmankatsomus ovat hyvin lähellä koulutuksen ajatusmaailmaa ja tavoitteita. Tänä keväänä halusimme vaihtaa valintakoekirjallisuutta ja päädyimme lopulta toisen suomalaisen johtamiskirjallisuuden gurun, Pekka Järvisen, kahteen teokseen: Ammattina esimies ja Työyhteisön pelisäännöt.
Näistä edellinen on kuulunut jokaisen esimiesasemassa olevan perusteoksiin jo pitkään ja on mahdollista, että se on entuudestaan tuttu hakijoille. Jälkimmäinen saattaa olla oudompi, mutta se kuvastaa hyvin Järvisen näkökulman laajentumista. Opettajana katson, että teosten lukemisesta on hyötyä niin esimiehille kuin alaisillekin, vaikka hakija ei valintakoetta tällä kertaa läpäisisikään.
--------------------------
Blogini aihepiiri keskittyy jatkossa entistä selkeämmin kevään hakuprosessiin ja Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman kuulumisiin. Jos hakusivuille linkitetty blogi herättää kysymyksiä hakijoissa, niitä on mahdollisuus esittää myös sen kautta.
Heli Mattila
Kirjallisuuden valintaprosessi ei ollut nytkään helppo. Kovin vanhaa kirjallisuus ei saa olla ja sen tulee olla riittävän yleisluonteista, jotta se sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin. Aihepiirin tulisi olla läheltä koulutuksen aihepiiriä ja painopistealueita, mutta nyt opetuksessa käytettävät kirjat ovat poissa laskuista.
Useana aikaisempana vuonna olemme päätyneet Pentti Sydänmaanlakan teokseen Älykäs johtajuus. Sydänmaanlakan opit ja ihmisläheinen maailmankatsomus ovat hyvin lähellä koulutuksen ajatusmaailmaa ja tavoitteita. Tänä keväänä halusimme vaihtaa valintakoekirjallisuutta ja päädyimme lopulta toisen suomalaisen johtamiskirjallisuuden gurun, Pekka Järvisen, kahteen teokseen: Ammattina esimies ja Työyhteisön pelisäännöt.
Näistä edellinen on kuulunut jokaisen esimiesasemassa olevan perusteoksiin jo pitkään ja on mahdollista, että se on entuudestaan tuttu hakijoille. Jälkimmäinen saattaa olla oudompi, mutta se kuvastaa hyvin Järvisen näkökulman laajentumista. Opettajana katson, että teosten lukemisesta on hyötyä niin esimiehille kuin alaisillekin, vaikka hakija ei valintakoetta tällä kertaa läpäisisikään.
--------------------------
Blogini aihepiiri keskittyy jatkossa entistä selkeämmin kevään hakuprosessiin ja Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman kuulumisiin. Jos hakusivuille linkitetty blogi herättää kysymyksiä hakijoissa, niitä on mahdollisuus esittää myös sen kautta.
Heli Mattila
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Hakuaika alkoi
Hakuaika koulutusohjelmaamme alkoi maanantaina. Yhteishausta on uutisoitu lehdissä ja SAMKin sivuilla. Tänään tipahti Satakunnan Kansan välistä SAMKin yhteishakuliite ja sain tänään jo kaksi puhelua, joita oli todennäköisesti innoittanut kyseinen liite. Opintoasiainpäälliköltäkin tuli yllättäen väliaikatietoa tähänastisista hakutuloksista.
Yhteishaku kestää tänä vuonna lähes seitsemän viikkoa: 1.3. – 16.4.2010. Haussa ovat lukiopaikat, ammatillisen koulutuksen paikat ja korkeakoulututkinnon paikat. (Huomaathan, että ammattikorkeakoulututkintokin on KORKEAKOULUTUTKINTO.)
Aikaisempina vuosina hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin on ollut kaksi viikkoa huhtikuussa, mikä on tiennyt hakutoimistolle intensiivistä hakijalukujen seurantaa, markkinointihenkilöille markkinointitoimien keskittämistä lyhyelle ajalle ja koulutusohjelmavastaavalle sähköpostin ja puhelimen päivystystä. Tänä vuonna päivystys jakautuu pidemmälle ajalle eikä ehkä vaadi kokopäiväistä tavoitettavissa oloa.
Muutosta perustellaan mm. opiskelupaikan vastaanottamisen selkiyttämisellä. Ehkäpä näin vältetään välivuoden viettäjien oleilu jossain oppilaitoksessa viemässä aloituspaikkaa sellaiselta, jolla olisi todellinen opiskelumotivaatio. Yhteishaku on myös eri instansseille melkoinen hallinnollinen ponnistus, joten hyvä on, jos siihen saadaan helpotusta tällä tavoin.
Ehkä hakuajan pidentäminen on edullista myös hakijalle. Aina on mahdollista, että jokin yllättävä asia on saattanut estää hakemisen noiden kahden viikon aikana. Nyt hakijalla on tähänastista enemmän pelivaraa, kunhan muistaa toimia viimeistään huhtikuun puolivälissä.
Hakijaluvut ovat kiinnostava asia, ja niitä on vaikea arvailla etukäteen. Kommentoin niitä viimeistään maaliskuun loppupuolella ja tietysti heti hakuajan päätyttyä.
Heli Mattila
Yhteishaku kestää tänä vuonna lähes seitsemän viikkoa: 1.3. – 16.4.2010. Haussa ovat lukiopaikat, ammatillisen koulutuksen paikat ja korkeakoulututkinnon paikat. (Huomaathan, että ammattikorkeakoulututkintokin on KORKEAKOULUTUTKINTO.)
Aikaisempina vuosina hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin on ollut kaksi viikkoa huhtikuussa, mikä on tiennyt hakutoimistolle intensiivistä hakijalukujen seurantaa, markkinointihenkilöille markkinointitoimien keskittämistä lyhyelle ajalle ja koulutusohjelmavastaavalle sähköpostin ja puhelimen päivystystä. Tänä vuonna päivystys jakautuu pidemmälle ajalle eikä ehkä vaadi kokopäiväistä tavoitettavissa oloa.
Muutosta perustellaan mm. opiskelupaikan vastaanottamisen selkiyttämisellä. Ehkäpä näin vältetään välivuoden viettäjien oleilu jossain oppilaitoksessa viemässä aloituspaikkaa sellaiselta, jolla olisi todellinen opiskelumotivaatio. Yhteishaku on myös eri instansseille melkoinen hallinnollinen ponnistus, joten hyvä on, jos siihen saadaan helpotusta tällä tavoin.
Ehkä hakuajan pidentäminen on edullista myös hakijalle. Aina on mahdollista, että jokin yllättävä asia on saattanut estää hakemisen noiden kahden viikon aikana. Nyt hakijalla on tähänastista enemmän pelivaraa, kunhan muistaa toimia viimeistään huhtikuun puolivälissä.
Hakijaluvut ovat kiinnostava asia, ja niitä on vaikea arvailla etukäteen. Kommentoin niitä viimeistään maaliskuun loppupuolella ja tietysti heti hakuajan päätyttyä.
Heli Mattila
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)