Pian pari viikkoa on katseltu ja testailtu omassa käytössä SAMKin uusia www-sivuja ja niiden kokonaisuus alkaa hahmottua.
Vaikka olen päässyt katselemaan sivuja etukäteen ja vaikuttamaan niihin jo viime keväänä, viime aikoina olen tehnyt suoranaisia löytöjä. Oman väen oikotiet – miten yksinkertaista onkaan päästä tärkeisiin järjestelmiin, joita tarvitaan moneen otteeseen päivittäin. Eikä tarvitse ihmetellä tai palailla, kun jokainen järjestelmä aukeaa uuteen selaimeen. Päivittäiset työkaluni Winha, Moodle, Webmail, jopa Virtualia voivat olla auki yhtä aikaa.
Entäpä opiskelijoiden polku ja sieltä avautuvat linkit! Oman kampuksen kautta pääsee kaikkiin niihin järjestelmiin, joita opiskelija tarvitsee. Opintojaksoselosteet ovat niin helposti löydettävissä, että niitä saattaa jopa innostua katselemaan ennen ensimmäistä luentoa tai pohtiessaan ilmoittautumisia, mikä on kaiketi ollut keskushallinnon luulo ja tarkoitus. Oman toimipisteemme väelle tärkeään aikataulutukseenkin on pääsy tätä kautta (ainakin toistaisesti ilmeisesti). Opintojen kulku –linkin takaa avautuu paljon hyödyllistä tietoa opinnäytetyöstä. Uskoisin, että ainakin LIPOn opiskelijoille osa on aivan uutta tietoa, jota omilta sivuilta ei aikaisemmin löytynyt. Toivottavasti myös ylemmän amkin opiskelijat löytävät nämä linkit!
Sokerina pohjalla näin opettajan näkökulmasta on tutkintojen selkeä erottuminen etusivulla ja vielä omana kuvakkeenaan ylemmät amk-tutkinnot. NYT mekin erotumme ja meidät löytää!
Kaikkiaan sivujen rakenne on onnistunut. Navigointi on helppoa. Sivut ovat käyttäjälähtöiset, kuten pitääkin. Kaikkea vanhaa tietoa ei ole vielä päivitetty, mutta työtä tehdään kaiken aikaa. Tuskin olen vielä kaikkea löytänytkään sivuilta, mutta tässä vaiheessa on syytä esittää lämmin kiitos Hanna Isoaholle ja muulle viestinnän porukalle sekä koko sille joukolle, joka on ollut sivuja toteuttamassa. KIITOS =)
Käy tutustumassa http://www.samk.fi
Heli
torstai 26. helmikuuta 2009
torstai 19. helmikuuta 2009
Huonoa tiedotusta?
Yhteisöviestinnän opettajana käsittelen useilla opintojaksoilla sisäistä tiedottamista. Vuodesta toiseen ja ryhmästä toiseen keskustelu kiertyy tiedonkulkuun omassa ammattikorkeakoulussa – niin SAMKissa kuin myös OAMKissa, JAMKissa, TAMKissa, SAVONIAssa kuin kaikissa niissä ammattikorkeakouluissa, joiden opiskelijoita opetan VirtuaaliAMKissa.
Keskustelun kulku on aina samanlainen. Sisäinen tiedotus on heikkoa ja erityisen heikoksi sen tekee se seikka, että opettajien sairastumisista ja luentojen peruuntumisista saa tiedon vasta sinä päivänä, jolloin luento pidetään.
Toisaalta ymmärrän tämän ongelman. Jos tulee paikalle vaikkapa vain yhtä luentoa varten, jos matka oppilaitokseen on pitkä (suhteellinen käsite tosin), jos vaihtoehtona olisi ollut kotiin jääminen vaikkapa tenttiin lukemisen vuoksi, jos poissaolo olisi tiedetty jo edellisenä iltana …, tällaisissa tilanteissa harmistuminen on inhimillistä. Varmasti on sellaisiakin tapauksia, että tiedottaminen on syystä tai toisesta laiminlyöty ja opiskelijat odottelevat ihmeissään luokan oven edessä opettajaa, joka on sairauslomalla.
Toisaalta olen äärettömän tuskastunut tähän toistuvaan keskusteluun. Pitäisikö opettajan siis pystyä ennustamaan sairastumisensa – tai lapsensa sairastuminen – päivää tai paria aikaisemmin? Pitäisikö hänen syöksyä sähköpostin ääreen tai naputtelemaan viestejä kännykkään heti sairausloman saatuaan kertoakseen ajoissa luennon peruuntumisesta? Jälkimmäinen on ehkä mahdollista mutta ei kovinkaan inhimillistä. Parhaassa tapauksessakin tieto luennon peruuntumisesta tulee edellisenä iltana.
Olen joskus tarjonnut opiskelijoille ratkaisuksi tekstiviestirinkiä, jonka eräs aikuisryhmä oli kehittänyt tällaisten tapausten varalle. Opettaja tiedotti paitsi työnantajalle myös yhdelle opiskelijalle sairastumisestaan ja rinki piti huolen lopuista. Ratkaisu ei ole innostanut opiskelijoita, joilla ei ole kovin vakiintuneita ryhmiä ja jotka eivät edes tunne aina toisiaan. Kenen tehtävänä on siis joustaa? Sairastuneen opettajan vai opiskelijoiden?
En muistele omia opiskeluaikojani, vaikka mieli tekisi ... Sen sijaan kysyn, oliko joskus sellainen aika, että sairastuneen opettajan tilalle etsittiin sijainen.
Keskustelun kulku on aina samanlainen. Sisäinen tiedotus on heikkoa ja erityisen heikoksi sen tekee se seikka, että opettajien sairastumisista ja luentojen peruuntumisista saa tiedon vasta sinä päivänä, jolloin luento pidetään.
Toisaalta ymmärrän tämän ongelman. Jos tulee paikalle vaikkapa vain yhtä luentoa varten, jos matka oppilaitokseen on pitkä (suhteellinen käsite tosin), jos vaihtoehtona olisi ollut kotiin jääminen vaikkapa tenttiin lukemisen vuoksi, jos poissaolo olisi tiedetty jo edellisenä iltana …, tällaisissa tilanteissa harmistuminen on inhimillistä. Varmasti on sellaisiakin tapauksia, että tiedottaminen on syystä tai toisesta laiminlyöty ja opiskelijat odottelevat ihmeissään luokan oven edessä opettajaa, joka on sairauslomalla.
Toisaalta olen äärettömän tuskastunut tähän toistuvaan keskusteluun. Pitäisikö opettajan siis pystyä ennustamaan sairastumisensa – tai lapsensa sairastuminen – päivää tai paria aikaisemmin? Pitäisikö hänen syöksyä sähköpostin ääreen tai naputtelemaan viestejä kännykkään heti sairausloman saatuaan kertoakseen ajoissa luennon peruuntumisesta? Jälkimmäinen on ehkä mahdollista mutta ei kovinkaan inhimillistä. Parhaassa tapauksessakin tieto luennon peruuntumisesta tulee edellisenä iltana.
Olen joskus tarjonnut opiskelijoille ratkaisuksi tekstiviestirinkiä, jonka eräs aikuisryhmä oli kehittänyt tällaisten tapausten varalle. Opettaja tiedotti paitsi työnantajalle myös yhdelle opiskelijalle sairastumisestaan ja rinki piti huolen lopuista. Ratkaisu ei ole innostanut opiskelijoita, joilla ei ole kovin vakiintuneita ryhmiä ja jotka eivät edes tunne aina toisiaan. Kenen tehtävänä on siis joustaa? Sairastuneen opettajan vai opiskelijoiden?
En muistele omia opiskeluaikojani, vaikka mieli tekisi ... Sen sijaan kysyn, oliko joskus sellainen aika, että sairastuneen opettajan tilalle etsittiin sijainen.
tiistai 10. helmikuuta 2009
Ei päivää ilman Obamaa
Viime päivät ja viikot presidentti Obaman toimet ovat olleet uutisten aiheena. Hänen päätöksistään kerrotaan ja suurennuslasin kanssa seurataan, miten hän pitää vaaleissa antamansa lupaukset. Toistaiseksi Obamasta ei ole ollut negatiivista sanottavaa, vaikka hän ei oikein onnistunutkaan vakuuttamaan republikaaneja elvytyspaketin tarkoituksenmukaisuudesta.
Obama on hyvä esimerkki siitä, miten johtajaan kohdistetaan suuria odotuksia ja miten tiedotusvälineillä on oma roolinsa tässä prosessissa. Tuskin koskaan Yhdysvaltain presidentiltä on odotettu niin paljon kuin Obamalta odotetaan. Oleellinen osa operaatiota, jolla koko maailma pelastetaan laman kynsistä, on joukkoviestimien asiaa koskeva uutisointi. Joukkoviestimet luovat kuvaa Obaman toiminnasta ja arvioivat sitä, missä määrin hän onnistuu. Obaman julkisten esiintymisten ja lausuntojen pohjalta arvioimme myös Yhdysvaltoja. Voimme vain arvailla, minkälaista työtä Obaman lehdistötiimi tekee taustalla.
Toki Bushinkin tiimi teki työtään taustalla, mutta hänen kuvaansa ei saatu kirkastettua. Kerrotaankin Bush nuoremman olleen epäsuosituin USA:n presidentti kautta aikain ja tämän epäsuosion vaikuttaneen myös USA:n maaimagoon.
Yrityksen maine on usein sama kuin sen julkisuudessa esiintyvän johtajan maine. Suomessa Nokia henkilöityi pitkään Jorma Ollilaan. Jussi Pesonen on yhtä kuin UPM-Kymmene ja Björn Wahlroos yhtä kuin Sampo. Yhtälö menestyvän yhtiön ja menestyvän johtajan välillä toimii joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.
Maineen rakentaminen on kuitenkin ammattilaisten työtä, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Jos se hoidetaan hyvin, suuri yleisö ei sitä koskaan huomaa.
----------------------------------------------------------------------
Olemme juuri käsitelleet ylemmän amkin opiskelijoiden kanssa johtajamainetta ja johtajaa yrityksen profiloijana. Tämän kevään aikana saamme lukea Viestintää-blogista Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen 1. vuoden opiskelijoiden kirjoituksia ja keskustelua tästä ilmiöstä.
Toivotan muutkin lukijat tervetulleiksi osallistumaan näihin keskusteluihin! Mitä esimerkiksi arvelet Obaman suosion kestosta? Entä kuinka reippaasti joukkoviestimet uskaltavat kritisoida pelätessään taantuman syvenevän negatiivisista viesteistä?
Obama on hyvä esimerkki siitä, miten johtajaan kohdistetaan suuria odotuksia ja miten tiedotusvälineillä on oma roolinsa tässä prosessissa. Tuskin koskaan Yhdysvaltain presidentiltä on odotettu niin paljon kuin Obamalta odotetaan. Oleellinen osa operaatiota, jolla koko maailma pelastetaan laman kynsistä, on joukkoviestimien asiaa koskeva uutisointi. Joukkoviestimet luovat kuvaa Obaman toiminnasta ja arvioivat sitä, missä määrin hän onnistuu. Obaman julkisten esiintymisten ja lausuntojen pohjalta arvioimme myös Yhdysvaltoja. Voimme vain arvailla, minkälaista työtä Obaman lehdistötiimi tekee taustalla.
Toki Bushinkin tiimi teki työtään taustalla, mutta hänen kuvaansa ei saatu kirkastettua. Kerrotaankin Bush nuoremman olleen epäsuosituin USA:n presidentti kautta aikain ja tämän epäsuosion vaikuttaneen myös USA:n maaimagoon.
Yrityksen maine on usein sama kuin sen julkisuudessa esiintyvän johtajan maine. Suomessa Nokia henkilöityi pitkään Jorma Ollilaan. Jussi Pesonen on yhtä kuin UPM-Kymmene ja Björn Wahlroos yhtä kuin Sampo. Yhtälö menestyvän yhtiön ja menestyvän johtajan välillä toimii joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.
Maineen rakentaminen on kuitenkin ammattilaisten työtä, pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Jos se hoidetaan hyvin, suuri yleisö ei sitä koskaan huomaa.
----------------------------------------------------------------------
Olemme juuri käsitelleet ylemmän amkin opiskelijoiden kanssa johtajamainetta ja johtajaa yrityksen profiloijana. Tämän kevään aikana saamme lukea Viestintää-blogista Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen 1. vuoden opiskelijoiden kirjoituksia ja keskustelua tästä ilmiöstä.
Toivotan muutkin lukijat tervetulleiksi osallistumaan näihin keskusteluihin! Mitä esimerkiksi arvelet Obaman suosion kestosta? Entä kuinka reippaasti joukkoviestimet uskaltavat kritisoida pelätessään taantuman syvenevän negatiivisista viesteistä?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)