Moodlessa on yksi erinomainen ominaisuus aikaisempaan oppimisympäristöömme Virtualiaan verrattuna. Jokaisen opiskelijan ja opettajan viimeisin käynti oppimisympäristössä on siellä näkyvissä päivien, tuntien tai jopa sekuntien tarkkuudella. Kaikkien kirjautumiset löytyvät helposti henkilötiedoista.
Virtualiasta pystyi seuraamaan opiskelijoiden käyntejä oppimisympäristössä, mutta tiedot näkyivät vain opettajille. Kokonaan verkossa toteutuvilla opintojaksoilla minulle tuli tavaksi osoittaa läsnäoloani lyhyiden tiedonantojen, keskustelunavausten tai keskustelupuheenvuorojen avulla. Joskus se tuntui kieltämättä keinotekoiselta. Nyt riittää lyhyt käväisy oppimisympäristössä ja opintojaksolla. Ei vie kuin 10 sekuntia, kun käyn vilkaisemassa, onko opintojaksolla tapahtunut mitään uutta: tehtäviä palautettu tai jätetty keskustelupuheenvuoroja. Näen myös, kuka on käynyt muuten vain opintojaksolla. Pysyn ajan tasalla ja viestin myös opiskelijoille läsnäoloani.
Mielestäni tämä näkyminen on hyvä asia. Kun verkko-opetuksen tavoitteena on yhteisöllisyys, tiheästi Moodleen kirjautuvien kesken alkaa pakostakin muodostua yhteisö. Ne puolestaan, joiden kirjautumisten välillä on viikkoja, jäävät yhteisön ulkopuolelle. Totta kai kirjautumisten näkymisessä on mukana myös valvontanäkökulma, mutta siitä ei kannata tehdä liian suurta numeroa.
Opettaja voi ottaa Moodlessa käyttöön myös online-toiminnon, joka näyttää senhetkiset opintojaksolla tai oppimisympäristössä olijat. Voi tuntea sielujen sympatiaa, kun esimerkiksi myöhäisinä iltahetkinä huomaa kollegan työskentelevän verkko-opetuksen parissa. Parhaassa tapauksessa voi vaihtaa muutaman sanan sähköpostilla tai puhelimitse aivan kuin osuisi samaan aikaan kopiokoneelle tai kahvihuoneeseen. Ehkäpä opiskelijatkin hoitavat keskinäisiä asioitaan samalla tavoin.
Kirjautumisten näkyvyyden avulla luodaan verkko-opetukseen yhteisöllisyyttä ja osoitetaan paitsi aktiivisuutta myös välittämistä. Kiitokset tästä toiminnosta Moodlen kehittäjille!
perjantai 30. tammikuuta 2009
lauantai 24. tammikuuta 2009
Mystinen julkisuus
Tutkimusjohtaja Cimmo Nurmi kirjoitti kuluvalla viikolla Satakunnan Kansaan kantaa ottavan yliön. Tässä faktapohjaisessa kirjoituksessa tuotiin esiin SAMKin ansioita mm. yritysyhteistyön, laatutyön ja opetuksenkin alueella.
Samkkilaisille nämä asiat ovat tuttuja. Me tiedämme keskuudessamme, että esim. opetuksemme on arvioitu sijoittuneen jo useana vuonna peräkkäin viiden parhaan joukkoon ammattikorkeakoulujen joukossa (joita nykyään on 28, mutta vielä vuosi sitten 31). Viime syksynä toteutettu kansallinen laatujärjestelmän auditointi taas oli meille kaikille yhteinen ponnistus, kun laatudokumentit päivitettiin. Tämän auditoinnin tuloksia odottelemme luottavaisina.
Mutta kuinka moni laajan yleisön edustaja tietää nämä asiat? Kuinka monelle yliön sisältö tuli yllätyksenä?
Satakuntalaiseen tapaan SAMK ei ole pitänyt kovin suurta ääntä saavutuksistaan. Tiedottamisen linja on ollut asiallinen. Silti Cimmo Nurmen kirjoituksen otsikossa esitetty kysymys ”Miksi SAMK ei saa ansaitsemaansa arvostusta?” on aiheellinen.
Jotenkin nurinkuriselta tuntuu yhteisöviestinnän opettajasta, kun yksi tavanomainen gallup, jonka kysymyksenasettelu oli kovin epämääräinen, on ainakin minulle kantautuneiden viestien mukaan tuonut SAMKille myönteistä julkisuutta kohtalaisen paljon.
Uudenvuoden jälkeen paikallisessa kauppakeskuksessa asioidessani toimittaja pysäytti minut ja kyseli, mitä ajatuksia alkava vuosi herättää. Kun mitään kovin henkilökohtaista ei viitsi lehtien palstoilla selostaa, käänsin ajatukset työhön. Mitäpä muuta sitä toivoisi, kuin että mukava ja antoisa syksy töissä saisi samanlaista jatkoa. Vähän hätkähdytti, kun toimittaja kyseli työpaikkani nimeä, mutta toisaalta ei kai tällaista myönteistä asiaa tarvitse piilotella.
Mutta voi sitä kommenttien määrää, jonka nuo muutamat rivit lehdessä aiheuttivat, kun tutut ja tuttujen tutut olivat lukeneet gallupin! Näin SAMK sai pienen palan myönteistä julkisuutta aivan sattumalta, ilman sen kummempia valmisteluja.
Kannattaa lukea Cimmo Nurmen kirjoitus tiistain 20.1.2009 Satakunnan Kansasta.
Samkkilaisille nämä asiat ovat tuttuja. Me tiedämme keskuudessamme, että esim. opetuksemme on arvioitu sijoittuneen jo useana vuonna peräkkäin viiden parhaan joukkoon ammattikorkeakoulujen joukossa (joita nykyään on 28, mutta vielä vuosi sitten 31). Viime syksynä toteutettu kansallinen laatujärjestelmän auditointi taas oli meille kaikille yhteinen ponnistus, kun laatudokumentit päivitettiin. Tämän auditoinnin tuloksia odottelemme luottavaisina.
Mutta kuinka moni laajan yleisön edustaja tietää nämä asiat? Kuinka monelle yliön sisältö tuli yllätyksenä?
Satakuntalaiseen tapaan SAMK ei ole pitänyt kovin suurta ääntä saavutuksistaan. Tiedottamisen linja on ollut asiallinen. Silti Cimmo Nurmen kirjoituksen otsikossa esitetty kysymys ”Miksi SAMK ei saa ansaitsemaansa arvostusta?” on aiheellinen.
Jotenkin nurinkuriselta tuntuu yhteisöviestinnän opettajasta, kun yksi tavanomainen gallup, jonka kysymyksenasettelu oli kovin epämääräinen, on ainakin minulle kantautuneiden viestien mukaan tuonut SAMKille myönteistä julkisuutta kohtalaisen paljon.
Uudenvuoden jälkeen paikallisessa kauppakeskuksessa asioidessani toimittaja pysäytti minut ja kyseli, mitä ajatuksia alkava vuosi herättää. Kun mitään kovin henkilökohtaista ei viitsi lehtien palstoilla selostaa, käänsin ajatukset työhön. Mitäpä muuta sitä toivoisi, kuin että mukava ja antoisa syksy töissä saisi samanlaista jatkoa. Vähän hätkähdytti, kun toimittaja kyseli työpaikkani nimeä, mutta toisaalta ei kai tällaista myönteistä asiaa tarvitse piilotella.
Mutta voi sitä kommenttien määrää, jonka nuo muutamat rivit lehdessä aiheuttivat, kun tutut ja tuttujen tutut olivat lukeneet gallupin! Näin SAMK sai pienen palan myönteistä julkisuutta aivan sattumalta, ilman sen kummempia valmisteluja.
Kannattaa lukea Cimmo Nurmen kirjoitus tiistain 20.1.2009 Satakunnan Kansasta.
maanantai 19. tammikuuta 2009
Viestintää finanssikriisin pyörteissä
Finanssikriisiin liittyvät julkiset puheenvuorot ovat kiinnostavaa luettavaa tällaisesta maallikosta, joka ei voi itseään tituleerata ainakaan talouden asiantuntijaksi. Syys-lokakuussa poliitikkojen ensimmäinen viesti oli, että Suomella ei ole mitään hätää. Yritysten taseet ja omavaraisuusaste ovat kunnossa. Valtio on onnistunut taloudenpidossaan ja eikä velkaantumisesta tarvitse kantaa huolta. Tilanne on aivan toinen kuin 90-luvulla. Kaikki tahot, jotka saivat äänensä kuuluviin, pyrkivät rauhoittamaan kuluttajia: asiantuntijat, poliitikot, taloustoimittajat.
Seuraavassa vaiheessa alkoi kilpahuudanta siitä, kuka milläkin rahasummalla elvyttäisi. Oppositio sai itselleen aseen hallituksen suunnittelemasta 100 miljoonan elvytyspaketista ja pani kymmenen kertaa paremmaksi: Elvytykseen tarvittaisiin ainakin miljardi! Jenkeistä kantautui huhuja summista, jotka huimasivat tavallisen suomalaisen päätä: kymmeniä, satoja, ellei peräti tuhansia miljardeja dollareita. Tällainen elvytys pitäisi toki hoitaa velkarahalla, mutta tässä vaiheessa ainakin suomalaisessa keskustelussa unohdettiin täysin, että velka pitää joskus maksaa poiskin. Alettiin vihjailla siitä, että kuluttaminen olisi isänmaallinen teko. Eihän työssä käyvillä ollut mitään huolta: Veronkorotukset tulossa ja elvytystäkin tiedossa.
Pankeista on kannettu huolta alusta alkaen, ja pitkin hampain maallikon täytyy uskoa, että hyvinä aikoina voittoja tekevät pankit voivat luottaa siihen, että huonoina aikoina valtio tulee avuksi. Alkuvuodesta talousguru Antti Tanskanen nosti esiin erityisesti yritykset, joita pitäisi tukea. Niinpä niin. Mitä seuraavaksi.
Viime päivät ja viikot olemme saaneet lukea ja kuulla kymmenistä tuhansista lomautuksista. Melkein alkaa tuntua siltä, että yritykset kilpailevat sillä, kuka eniten lomauttaa. Maallikko epäilee, että lomautuksissa alkaa olla hätävarjelun liioittelua, ihan kuin paniikkivaihde olisi jäänyt päälle, mutta ei tietenkään voi olla varma. Sen sijaan hän odottaa kiinnostuneena, missä vaiheessa lomautettuja tai irtisanottuja alkaa olla riittävästi, että kansalaisten yllyttäminen kuluttamaan alkaa vähetä. Sekin maallikkoa mietityttää, kuka tai mikä taho tätä huutokaupalta vaikuttavaa viestintää manipuloi.
-----------------------------------------------------
PS. Blogi jatkaa samoilla linjoilla ja samoilla painotuksilla. Jossain vaiheessa keväällä ylempi amk-tutkinto tulee enemmän mukaan.
Seuraavassa vaiheessa alkoi kilpahuudanta siitä, kuka milläkin rahasummalla elvyttäisi. Oppositio sai itselleen aseen hallituksen suunnittelemasta 100 miljoonan elvytyspaketista ja pani kymmenen kertaa paremmaksi: Elvytykseen tarvittaisiin ainakin miljardi! Jenkeistä kantautui huhuja summista, jotka huimasivat tavallisen suomalaisen päätä: kymmeniä, satoja, ellei peräti tuhansia miljardeja dollareita. Tällainen elvytys pitäisi toki hoitaa velkarahalla, mutta tässä vaiheessa ainakin suomalaisessa keskustelussa unohdettiin täysin, että velka pitää joskus maksaa poiskin. Alettiin vihjailla siitä, että kuluttaminen olisi isänmaallinen teko. Eihän työssä käyvillä ollut mitään huolta: Veronkorotukset tulossa ja elvytystäkin tiedossa.
Pankeista on kannettu huolta alusta alkaen, ja pitkin hampain maallikon täytyy uskoa, että hyvinä aikoina voittoja tekevät pankit voivat luottaa siihen, että huonoina aikoina valtio tulee avuksi. Alkuvuodesta talousguru Antti Tanskanen nosti esiin erityisesti yritykset, joita pitäisi tukea. Niinpä niin. Mitä seuraavaksi.
Viime päivät ja viikot olemme saaneet lukea ja kuulla kymmenistä tuhansista lomautuksista. Melkein alkaa tuntua siltä, että yritykset kilpailevat sillä, kuka eniten lomauttaa. Maallikko epäilee, että lomautuksissa alkaa olla hätävarjelun liioittelua, ihan kuin paniikkivaihde olisi jäänyt päälle, mutta ei tietenkään voi olla varma. Sen sijaan hän odottaa kiinnostuneena, missä vaiheessa lomautettuja tai irtisanottuja alkaa olla riittävästi, että kansalaisten yllyttäminen kuluttamaan alkaa vähetä. Sekin maallikkoa mietityttää, kuka tai mikä taho tätä huutokaupalta vaikuttavaa viestintää manipuloi.
-----------------------------------------------------
PS. Blogi jatkaa samoilla linjoilla ja samoilla painotuksilla. Jossain vaiheessa keväällä ylempi amk-tutkinto tulee enemmän mukaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)