Seurasin taas kerran erittäin mielenkiintoista ja hyvin toteutettua SameTime-luentoa, kun Katja Lempinen opasti ePro-opiskelijoita sähköisten kirjojen käytössä. Kokonaan uusi kirjaston ulottuvuus aukesi eteeni 40 minuutin ebrary-tietokannan opastuksen aikana.
Kyllähän noita ebraryn englanninkielisiä kirjoja on tullut selatuksi, mutta tietokantaan sisältyviä työkaluja en ole koskaan ehtinyt/viitsinyt kokeilla. Erityisesti viehätyin mahdollisuudesta yhteisölliseen oppimiseen, jossa opiskelijat ovat kirjautuneina samoilla tunnuksilla ebraryyn. Alleviivaus- ja muistiinpanotyökalujen avulla he voivat poimia kirjasta keskeisiä kohtia ja halutessaan siirtää ne vaikka Google Docsiin työstääkseen yhteistä dokumenttia. Alleviivaukset ja muistiinpanot ovat kaikkien ryhmän jäsenten nähtävissä, joten kirjaan tutustuminen voidaan tarvittaessa jakaa eri henkilöille. Tässäpä meidän yamk-ryhmillemme verraton työkalu ryhmätöihin ja opettajille samalla mahdollisuus laajentaa lähdekirjallisuutta englanninkieliseen tarjontaan! Eikä tule ongelmaa laina-ajoista tai kirjan saatavuudesta!
Virtuaalisia työkaluja alkaa olla käytössämme enemmän kuin uskoisi. Mainitsemassani Google Docsin työkaluissa on saatavilla dokumenttipohja, jossa ryhmät voivat työskennellä yhteisen dokumentin parissa. Verrattomasti helpompaa kuin ryhmätöiden teko esimerkiksi sähköpostilla!
Nyt vain pitäisi ottaa työkalut käyttöön. Se tarkoittanee alkuopastusta opiskelijoille ja erityisesti syksyllä aloittavalle ryhmälle. Aikaisemmin aloittaneet ryhmät kun ovat löytäneet omat virtuaaliset työkalunsa, joista ei mielellään luovuta kesken opintojen. Pitää myös tarkistaa, että kaikki opettajatiimimme jäsenet ovat tietoisia ebrarysta. Ja jossain vaiheessa pitää rohkaistua itse käyttämään SameTimea, olenhan itse kokenut tuon nettineuvotteluohjelman toimivuuden jopa kahden tunnin luennon toteuttamisessa. Ehkäpä ryhmätutoroinnin voisi ensi lukuvuonna hoitaa SameTimen kautta.
torstai 29. huhtikuuta 2010
torstai 22. huhtikuuta 2010
Hyvät hakijaluvut säilyivät
Koulutusohjelmamme lopulliset hakijaluvut saatiin alkuviikosta. Lähes kolmasosa hakijoista aktivoitui vasta viimeisen hakuviikon aikana ja näin sekä ensisijaisten että kaikkien hakijoiden määrä oli lähes sama kuin viime keväänäkin. Lukuun pitää olla tyytyväinen, sillä olin varautunut jonkinlaiseen notkahdukseen. SAMKin Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan on kuitenkin huomattavasti helpompi päästä tänä keväänä kuin keväällä 2009, sillä aloituspaikkojen määrä on kaksinkertaistettu.
Ensisijaisten hakijoiden lukumäärässä päihitimme kaikki muut ammattikorkeakoulut lukuunottamatta Haaga-Heliaa, joka pääsee valitsemaan 40 aloittajaa kaksinkertaisesta hakijamäärästä meihin verrattuna. Tätä ensisijaisten hakijoittemme suurta määrää arvostan kovasti. Otaksun heidän olevan satakuntalaisia ja aikoinaan SAMKista valmistuneita, jotka haluavat suorittaa ylemmän tutkintosakin SAMKissa. Saamieni puheluiden perusteella arvelen mukana olevan jonkin verran niitäkin, jotka ovat tutustuneet opetussuunnitelmaamme ja todenneet sen kiinnostavaksi. Ne jotka sijoittavat meidät toiselle, kolmannelle tai neljännelle sijalle, ovat mitä todennäköisimmin kauempaa kuin omasta maakunnastamme ja heidän todellinen valmiutensa lähteä tänne opiskelemaan lienee pienempi kuin ensisijaisilla hakijoilla.
Miksi suuret hakijaluvut ovat tärkeitä? Ensinnäkin ne ovat selkein koulutuksen vetovoimaisuuden mittari ammattikorkeakoulun, ylläpitäjän ja OPM:n silmissä. Suureen määrään mahtunee myös enemmän hyviä hakijoita kuin vähäiseen määrään eikä ammattikorkeakoulu joudu ottamaan koulutukseen sellaisia, jotka eivät ole valmiita sitoutumaan opintoihinsa.
Meidän pitää siis löytää 40 sopivaa hakijaa noin kaksinkertaisesta määrästä. Valintakokeen haastattelulla on entistä suurempi merkitys tässä ja haastatteluteemojen ja kysymysten tarkistaminen onkin erittäin aiheellista ja ajankohtaista. Onneksi valintakokeeseen on aikaa vielä viisi viikkoa!
Ensisijaisten hakijoiden lukumäärässä päihitimme kaikki muut ammattikorkeakoulut lukuunottamatta Haaga-Heliaa, joka pääsee valitsemaan 40 aloittajaa kaksinkertaisesta hakijamäärästä meihin verrattuna. Tätä ensisijaisten hakijoittemme suurta määrää arvostan kovasti. Otaksun heidän olevan satakuntalaisia ja aikoinaan SAMKista valmistuneita, jotka haluavat suorittaa ylemmän tutkintosakin SAMKissa. Saamieni puheluiden perusteella arvelen mukana olevan jonkin verran niitäkin, jotka ovat tutustuneet opetussuunnitelmaamme ja todenneet sen kiinnostavaksi. Ne jotka sijoittavat meidät toiselle, kolmannelle tai neljännelle sijalle, ovat mitä todennäköisimmin kauempaa kuin omasta maakunnastamme ja heidän todellinen valmiutensa lähteä tänne opiskelemaan lienee pienempi kuin ensisijaisilla hakijoilla.
Miksi suuret hakijaluvut ovat tärkeitä? Ensinnäkin ne ovat selkein koulutuksen vetovoimaisuuden mittari ammattikorkeakoulun, ylläpitäjän ja OPM:n silmissä. Suureen määrään mahtunee myös enemmän hyviä hakijoita kuin vähäiseen määrään eikä ammattikorkeakoulu joudu ottamaan koulutukseen sellaisia, jotka eivät ole valmiita sitoutumaan opintoihinsa.
Meidän pitää siis löytää 40 sopivaa hakijaa noin kaksinkertaisesta määrästä. Valintakokeen haastattelulla on entistä suurempi merkitys tässä ja haastatteluteemojen ja kysymysten tarkistaminen onkin erittäin aiheellista ja ajankohtaista. Onneksi valintakokeeseen on aikaa vielä viisi viikkoa!
torstai 15. huhtikuuta 2010
Järjestelmien SAMK
Viimekesäinen luokkakokous, josta kirjoitin blogissa viime syyskuun alussa, poiki yhden tapaamisen. Saan ilokseni jazzien aikaan vieraaksi kolme entistä luokkakaveriani. Kun olemme vaihdelleet sähköposteja viime viikkoina, olen todennut, että ala-asteen opettaja, yläasteen opettaja ja fysioterapeutti-yrittäjä eivät ole kovinkaan tuttuja meilaamisen kanssa.
Meillä SAMKissa sähköposti on jokapäiväinen työväline. Usealla paikkakunnalla toimiminen on yksi syy, ja yhtä merkittäväksi syyksi ainakin opettajilla noussee virtuaaliopetus. Opiskelijat ovat meihin yhteydessä sähköpostitse, ja kun opetustunnit vähenevät, kollegoitakin tapaa entistä vähemmän kasvokkain. Keskushallintokin pitää opettajiin yhteyttä lähes yksinomaan sähköpostin avulla.
Iso osa toimintaamme ovat erilaiset järjestelmät, kuten opiskelijahallintojärjestelmä Winha, palautejärjestelmä, jonne saamme opiskelijoiden opintojaksopalautteet, matkustushallintojärjestelmä, jonne teemme matkaesitykset ja matkaraportit. Meidän jokaisen työhön vaikuttaa tulevaisuudessa myös Soleops-järjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä muun muassa (lainaan nyt verkko-opetuskoordinaattoriamme) ”1. Saapumis-
ryhmien opetussuunnitelmat, opetustarjonta ja toteutussuunnitelmat 2. Osaamiskartat opiskelijoiden tavoitteelliseen opiskeluun johdattamiseksi ja 3. Opettajien työaikasuunnitelmat, ja paljon muuta.”
Vielä voisi mainita erikseen verkko-oppimisalusta Moodlen, jonka kanssa tulee olla tuttu selvitäkseen verkko-opetuksesta sekä laadunhallintajärjestelmämme. Jos tulee tenkka poo vaikkapa kypsyysnäytteen järjestämisen kanssa, intranetin laatutiedostoista voi tarkistaa, miten asian kuuluisi mennä. Laatutiedostot ja järjestelmät ovat informaatiokanavia ja työvälineitämme, joten meiltä opettajiltakin edellytetään niiden opettelua ja käyttöä.
En ole mikään tietotekniikkauskovainen ja joskus mietin, ovatko järjestelmät renkejämme vai isäntiämme. Silti niiden vaatima omien tietotekniikkataitojen ylläpitäminen ei ole ollenkaan hassumpi asia. On ihan mukavaa neuvoa entisiä luokkakavereita siinä, miten saa sähköpostin vastauksen lähetetyksi kaikille viestin vastaanottajille.
Meillä SAMKissa sähköposti on jokapäiväinen työväline. Usealla paikkakunnalla toimiminen on yksi syy, ja yhtä merkittäväksi syyksi ainakin opettajilla noussee virtuaaliopetus. Opiskelijat ovat meihin yhteydessä sähköpostitse, ja kun opetustunnit vähenevät, kollegoitakin tapaa entistä vähemmän kasvokkain. Keskushallintokin pitää opettajiin yhteyttä lähes yksinomaan sähköpostin avulla.
Iso osa toimintaamme ovat erilaiset järjestelmät, kuten opiskelijahallintojärjestelmä Winha, palautejärjestelmä, jonne saamme opiskelijoiden opintojaksopalautteet, matkustushallintojärjestelmä, jonne teemme matkaesitykset ja matkaraportit. Meidän jokaisen työhön vaikuttaa tulevaisuudessa myös Soleops-järjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä muun muassa (lainaan nyt verkko-opetuskoordinaattoriamme) ”1. Saapumis-
ryhmien opetussuunnitelmat, opetustarjonta ja toteutussuunnitelmat 2. Osaamiskartat opiskelijoiden tavoitteelliseen opiskeluun johdattamiseksi ja 3. Opettajien työaikasuunnitelmat, ja paljon muuta.”
Vielä voisi mainita erikseen verkko-oppimisalusta Moodlen, jonka kanssa tulee olla tuttu selvitäkseen verkko-opetuksesta sekä laadunhallintajärjestelmämme. Jos tulee tenkka poo vaikkapa kypsyysnäytteen järjestämisen kanssa, intranetin laatutiedostoista voi tarkistaa, miten asian kuuluisi mennä. Laatutiedostot ja järjestelmät ovat informaatiokanavia ja työvälineitämme, joten meiltä opettajiltakin edellytetään niiden opettelua ja käyttöä.
En ole mikään tietotekniikkauskovainen ja joskus mietin, ovatko järjestelmät renkejämme vai isäntiämme. Silti niiden vaatima omien tietotekniikkataitojen ylläpitäminen ei ole ollenkaan hassumpi asia. On ihan mukavaa neuvoa entisiä luokkakavereita siinä, miten saa sähköpostin vastauksen lähetetyksi kaikille viestin vastaanottajille.
torstai 8. huhtikuuta 2010
Valintakoehaastattelu pohdittavana
Valintakokeeseen on seitsemän viikkoa, ja haastattelijoiden varaaminen on alkanut. Meillä on vakiohaastattelijoiden joukko, jota joudutaan täydentämään vuosittain, sillä aina jollekulle tulee este. Toukokuun loppu taas on opettajien työvuoden ruuhkaisin siitäkin huolimatta, että opetusta ei enää ole. Siksi haastattelijat on syytä varata hyvissä ajoin.
Viime vuoden haastattelijoista muutamalla on este, mutta onneksi ainakin Jukka, Marja-Liisa, Maarika, Harry ja Leena ovat käytettävissä ja toki aion myös itse haastatella hakijoita. Paria vahvistusta odottelen vielä, ja sitten alkaakin riittävä määrä haastattelijoita olla käytettävissä.
Haastattelijoiden tarve on riippuvainen valintakokeeseen saapuvien lukumäärästä, joka varmistuu lopullisesti vasta valintakoepäivänä. Yhtenä vuonna selvisimme neljällä haastattelijalla, mutta viime vuonna tarvittiin peräti 10 haastattelijaa. Varovainen veikkaukseni on, että aivan kymmentä emme tarvitse tänä keväänä, mutta parasta on etsiä pari henkilöä varalle, ettei tule epämiellyttävää yllätystä valintakoepäivänä.
Kun haastattelijoiden nimet ovat selvillä, aletaan etsiä yhteistä ajankohtaa, jolloin käymme demonstraation avulla läpi haastattelun. Joitakin muutoksia tehdään haastattelurunkoon ja haastattelun ideaa ja kulkua kerrataan yhdessä.
Parina vuonna yksittäiset hakijat ovat kyseenalaistaneet haastattelumme pätevyyden ja arvioinnin luotettavuuden. Voin kertoa, että haastattelua ovat olleet suunnittelemassa käyttäytymistieteiden ja vuorovaikutuksen ammattilaiset SAMKista. Haastattelijat valmennetaan siihen ja vuosittain kerrataan koko haastattelun kulku. Valintakoepäivän lopuksi käydään vielä läpi itse kunkin antamat pisteet ja tarkistetaan, olemmeko käyttäneet arviointiasteikkoa yhdenmukaisesti. Rajatapaukset tuodaan esiin ja niistä keskustellaan. Lopulliset pisteet antaa kuitenkin ao. haastattelija.
Haastattelun merkitys valintakokeen osana on tärkeä ja vaikka se monimutkaistaa valintakokeen toteutusta, siitä emme halua luopua kuin pakon edessä.
Viime vuoden haastattelijoista muutamalla on este, mutta onneksi ainakin Jukka, Marja-Liisa, Maarika, Harry ja Leena ovat käytettävissä ja toki aion myös itse haastatella hakijoita. Paria vahvistusta odottelen vielä, ja sitten alkaakin riittävä määrä haastattelijoita olla käytettävissä.
Haastattelijoiden tarve on riippuvainen valintakokeeseen saapuvien lukumäärästä, joka varmistuu lopullisesti vasta valintakoepäivänä. Yhtenä vuonna selvisimme neljällä haastattelijalla, mutta viime vuonna tarvittiin peräti 10 haastattelijaa. Varovainen veikkaukseni on, että aivan kymmentä emme tarvitse tänä keväänä, mutta parasta on etsiä pari henkilöä varalle, ettei tule epämiellyttävää yllätystä valintakoepäivänä.
Kun haastattelijoiden nimet ovat selvillä, aletaan etsiä yhteistä ajankohtaa, jolloin käymme demonstraation avulla läpi haastattelun. Joitakin muutoksia tehdään haastattelurunkoon ja haastattelun ideaa ja kulkua kerrataan yhdessä.
Parina vuonna yksittäiset hakijat ovat kyseenalaistaneet haastattelumme pätevyyden ja arvioinnin luotettavuuden. Voin kertoa, että haastattelua ovat olleet suunnittelemassa käyttäytymistieteiden ja vuorovaikutuksen ammattilaiset SAMKista. Haastattelijat valmennetaan siihen ja vuosittain kerrataan koko haastattelun kulku. Valintakoepäivän lopuksi käydään vielä läpi itse kunkin antamat pisteet ja tarkistetaan, olemmeko käyttäneet arviointiasteikkoa yhdenmukaisesti. Rajatapaukset tuodaan esiin ja niistä keskustellaan. Lopulliset pisteet antaa kuitenkin ao. haastattelija.
Haastattelun merkitys valintakokeen osana on tärkeä ja vaikka se monimutkaistaa valintakokeen toteutusta, siitä emme halua luopua kuin pakon edessä.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - vai onko?
Verkko-opetuksen johdosta opettajan työ on muuttunut paljon. Erityisesti ylemmän amkin koulutuksessa, jossa lähipäivä on vain noin joka kolmas viikko, tämä tulee esille. Erityisesti suunnittelu on tärkeää verkko-opetuksessa. Lähipäivien aikataulutus lyödään lukkoon muutamaa kuukautta aikaisemmin, opettajien kanssa sovitaan luentojen ajankohdat ja opiskelijoille tiedotetaan. Yksittäinen opintojaksokin pitää suunnitella: sisällöt, verkkotehtävät ja niiden deadlinet, tentti, arviointi, palautteenanto.
Amk-tutkintokoulutuksessa opetusta oli pari kertaa viikossa ja tilanne oli toinen. Saatoin lähteä liikkeelle väljällä suunnitelmalla ja tarkistaa sitä sen mukaan, mikä asia tuntui vaativan syvempää käsittelyä. Opintojaksoon saatettiin sisällyttää jokin yritysyhteistyökoordinaattori Petri Martikkalan tarjoama projektikin. Minulle tällainen tilanteen mukainen toiminta sopi hyvin ja uskoakseni opiskelijoillekin. Ei ole ollut aivan helppoa siirtyä yamk-opetukseen juuri tuon tarkan suunnittelun takia. Joskus tuntuu, että se kahlitsee liikaa.
Entäpä sitten, kun ylemmän amkin hyvin suunnitellussa opetuksessa opettajalle tulee luennon pitämiselle jokin ylivoimainen este, kuten sairastuminen. Mistä sijainen tai korvaavaa toimintaa opiskelijoille, jotka tulevat pitkienkin matkojen päästä lähipäivään? Miten hoitaa verkkotehtävän edellyttämä briefaus?
Viime viikolla olin tilanteessa, jossa piti hoitaa suunniteltu luento jollain toisella tavoin. Kuin ihmeen kautta sijainen löytyi ja opiskelijat saivat mukavaa vaihtelua Johtamisviestinnän opetukseen. Avukseni tuli myös Camtasia-ohjelma, jossa PowerPoint -esitykseen liitettiin oma sanallinen selostukseni. Harjoittelija Ville Erkkilä nauhoitti ja editoi selostuksen esityskuntoon. Näin opiskelijat saivat tarvitsemansa taustatiedot Johtamisviestinnän toiseen verkkotehtävään.
Nauhoituskokemus oli myönteinen. Toki oikea vuorovaikutus jäi puuttumaan, mutta oli helppoa kuvitella puhuvansa opiskelijoille. Nyt odotan kiinnostuneena opiskelijoiden tehtävänpalautuksia ja kommentteja: Kuinka hyvin tällainen ääninauhoitettu luento heidän mielestään korvasi kasvokkain tapahtuvan luennon? Voitaisiinko lähipäiviä vähentää tai lähiopetuksessa keskittyä tehtävien purkamiseen ja arviointiin pikemmin kuin luennointiin?
Amk-tutkintokoulutuksessa opetusta oli pari kertaa viikossa ja tilanne oli toinen. Saatoin lähteä liikkeelle väljällä suunnitelmalla ja tarkistaa sitä sen mukaan, mikä asia tuntui vaativan syvempää käsittelyä. Opintojaksoon saatettiin sisällyttää jokin yritysyhteistyökoordinaattori Petri Martikkalan tarjoama projektikin. Minulle tällainen tilanteen mukainen toiminta sopi hyvin ja uskoakseni opiskelijoillekin. Ei ole ollut aivan helppoa siirtyä yamk-opetukseen juuri tuon tarkan suunnittelun takia. Joskus tuntuu, että se kahlitsee liikaa.
Entäpä sitten, kun ylemmän amkin hyvin suunnitellussa opetuksessa opettajalle tulee luennon pitämiselle jokin ylivoimainen este, kuten sairastuminen. Mistä sijainen tai korvaavaa toimintaa opiskelijoille, jotka tulevat pitkienkin matkojen päästä lähipäivään? Miten hoitaa verkkotehtävän edellyttämä briefaus?
Viime viikolla olin tilanteessa, jossa piti hoitaa suunniteltu luento jollain toisella tavoin. Kuin ihmeen kautta sijainen löytyi ja opiskelijat saivat mukavaa vaihtelua Johtamisviestinnän opetukseen. Avukseni tuli myös Camtasia-ohjelma, jossa PowerPoint -esitykseen liitettiin oma sanallinen selostukseni. Harjoittelija Ville Erkkilä nauhoitti ja editoi selostuksen esityskuntoon. Näin opiskelijat saivat tarvitsemansa taustatiedot Johtamisviestinnän toiseen verkkotehtävään.
Nauhoituskokemus oli myönteinen. Toki oikea vuorovaikutus jäi puuttumaan, mutta oli helppoa kuvitella puhuvansa opiskelijoille. Nyt odotan kiinnostuneena opiskelijoiden tehtävänpalautuksia ja kommentteja: Kuinka hyvin tällainen ääninauhoitettu luento heidän mielestään korvasi kasvokkain tapahtuvan luennon? Voitaisiinko lähipäiviä vähentää tai lähiopetuksessa keskittyä tehtävien purkamiseen ja arviointiin pikemmin kuin luennointiin?
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Kiinnostavia hakijatilastoja
Hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin alkaa olla puolessavälissä. Hakijalukuja olen saanut hakutoimistolta pari kertaa viikossa, ja alkuryntäyksen jälkeen hakijamäärä on kasvanut 5 – 7 hakijan verran viikoittain.
On todella vaikea arvioida, millaiset ovat lopulliset hakijaluvut, koska hakuaika on aikaisempina vuosina kestänyt vain kaksi viikkoa. Onko odotettavissa viime hetken ryntäys vai pysyykö tasainen vauhti yllä? Toivottavasti viime hetkellä herääviä on paljon, sillä tarvitsisimme lisää hakijoita tähänastiseen verrattuna, onhan aloituspaikkojen määrä noussut 40:een, kun se viime vuonna oli 20.
Viime perjantaina saimme kaikkien amkien senhetkiset hakijaluvut, mikä antoi perspektiiviä siihen, missä me koulutusohjelmamme menee. Tilastoja voidaan tulkita ja tarkastella monella tavoin, mutta ainakin SAMKin kohdalla pidän tärkeimpänä lukuna ensisijaisten hakijoiden määrää numeraalisesti sekä suhteessa aloituspaikkoihin.
Yllättäen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman ensisijaisten hakijoiden määrä on SAMKissa numeraalisesti suurempi kuin missään muussa amkissa. Olemme reippaasti edellä Jyväskylää ja Turkua puhumattakaan Oulusta, Kajaanista tai pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista.
Jos otetaan tarkasteluun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden, jäämme jälkeen vain Lahdesta, jossa aloituspaikkoja on 20 sekä Turusta, jossa aloituspaikkojen määrä on 28. Sijoitus ei ole huono yhteensä kymmenen syksyllä 2010 alkavan koulutusohjelman joukossa.
On toki mahdollista, että hakijat käyttäytyvät Satakunnassa eri tavoin kuin muualla maassa ja vielä useampi ammattikorkeakoulu kirii reippaasti edellemme. Silti tähänastisista luvuista voi olla iloinen. Ne kertovat ainakin sen, että koulutuksemme kiinnostaa ja sen tunnettuus alkaa olla kohtalaisen hyvä. Nähdäkseni ns. varmat hakijat lähettävät hakemuksensa heti hakuajan alettua. Toivotaan silti, että hakemista harkitsevatkin vielä rohkaistuvat. Neljän viikon kuluttua näemme, miten kävi.
On todella vaikea arvioida, millaiset ovat lopulliset hakijaluvut, koska hakuaika on aikaisempina vuosina kestänyt vain kaksi viikkoa. Onko odotettavissa viime hetken ryntäys vai pysyykö tasainen vauhti yllä? Toivottavasti viime hetkellä herääviä on paljon, sillä tarvitsisimme lisää hakijoita tähänastiseen verrattuna, onhan aloituspaikkojen määrä noussut 40:een, kun se viime vuonna oli 20.
Viime perjantaina saimme kaikkien amkien senhetkiset hakijaluvut, mikä antoi perspektiiviä siihen, missä me koulutusohjelmamme menee. Tilastoja voidaan tulkita ja tarkastella monella tavoin, mutta ainakin SAMKin kohdalla pidän tärkeimpänä lukuna ensisijaisten hakijoiden määrää numeraalisesti sekä suhteessa aloituspaikkoihin.
Yllättäen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman ensisijaisten hakijoiden määrä on SAMKissa numeraalisesti suurempi kuin missään muussa amkissa. Olemme reippaasti edellä Jyväskylää ja Turkua puhumattakaan Oulusta, Kajaanista tai pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista.
Jos otetaan tarkasteluun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden, jäämme jälkeen vain Lahdesta, jossa aloituspaikkoja on 20 sekä Turusta, jossa aloituspaikkojen määrä on 28. Sijoitus ei ole huono yhteensä kymmenen syksyllä 2010 alkavan koulutusohjelman joukossa.
On toki mahdollista, että hakijat käyttäytyvät Satakunnassa eri tavoin kuin muualla maassa ja vielä useampi ammattikorkeakoulu kirii reippaasti edellemme. Silti tähänastisista luvuista voi olla iloinen. Ne kertovat ainakin sen, että koulutuksemme kiinnostaa ja sen tunnettuus alkaa olla kohtalaisen hyvä. Nähdäkseni ns. varmat hakijat lähettävät hakemuksensa heti hakuajan alettua. Toivotaan silti, että hakemista harkitsevatkin vielä rohkaistuvat. Neljän viikon kuluttua näemme, miten kävi.
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Opinnäytetyöprosessi uusiksi
On taas se aika keväästä, jolloin syksyllä aloittanut ryhmä käynnistelee opinnäytetyöprosessiaan. Tässä vaiheessa ryhmä on vielä hyvin yhtenäinen ja kaikki ovat varmoja valmistumisestaan 2,5 vuoden kuluttua opintojen aloituksesta.
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vain osa saa opinnäytteensä valmiiksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Äitiysloma, työpaikan vaihto, työtehtävien muuttuminen, asuinpaikkakunnan vaihto ym. inhimilliseen elämään kuuluvat asiat ymmärrettävästi hidastavat valmistumista. Jossain vaiheessa motivaatiokin väistämättä heikkenee, minkä johdosta on helppoa hellittää otettaan opiskelusta. Ja kun on tottunut ryhmässä opiskeluun, opinnäytetyö tuntuu kovin yksinäiseltä puurtamiselta.
Tällä kertaa olemme miettineet opinnäytetyöprosessia jo hyvissä ajoin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Idea opinnäytetyöpäivästä, syksyn ensimmäisestä lähipäivästä, tuli opiskelijoilta. Tuolloin kerrataan tiedonhakua ja lähteiden merkitsemistä, käydään läpi niin vaikealta tuntuvaa viitekehysasiaa ym. tutkimuksen perusasioita ja pyritään tutuissa ryhmissä kiteyttämään jokaisen tutkimusideaa. Luultavasti sovitaan jo ensimmäiset aiheseminaarit.
Toinen opiskelijoilta tullut ehdotus koski opinnäytetyöprosessin tiukempaa vaiheistusta. Tähänkin aiomme tarttua viime syksynä aloittaneen ryhmän kanssa. En myöskään hyväksy sitä tiedekorkeakoulusta omaksuttua mallia, että opiskelija jätetään yksin opinnäytetyönsä kanssa. Olemmehan totuttaneet opiskelijat verkkotehtävien tiukasti aikatauluttamaan opiskeluun ensimmäisten lukukausien aikana. Tulen tekemään kaikkeni, että teoriaopintojen vähennyttyä 2. lukuvuodesta alkaen sama opiskelutahti jatkuu, vaikka se tuntuisi hiostamiselta. Näin päästään siihen, että opinnot valmistuvat vähintään 2,5 vuodessa – opiskelijan ja ammattikorkeakoulun alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vain osa saa opinnäytteensä valmiiksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Äitiysloma, työpaikan vaihto, työtehtävien muuttuminen, asuinpaikkakunnan vaihto ym. inhimilliseen elämään kuuluvat asiat ymmärrettävästi hidastavat valmistumista. Jossain vaiheessa motivaatiokin väistämättä heikkenee, minkä johdosta on helppoa hellittää otettaan opiskelusta. Ja kun on tottunut ryhmässä opiskeluun, opinnäytetyö tuntuu kovin yksinäiseltä puurtamiselta.
Tällä kertaa olemme miettineet opinnäytetyöprosessia jo hyvissä ajoin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Idea opinnäytetyöpäivästä, syksyn ensimmäisestä lähipäivästä, tuli opiskelijoilta. Tuolloin kerrataan tiedonhakua ja lähteiden merkitsemistä, käydään läpi niin vaikealta tuntuvaa viitekehysasiaa ym. tutkimuksen perusasioita ja pyritään tutuissa ryhmissä kiteyttämään jokaisen tutkimusideaa. Luultavasti sovitaan jo ensimmäiset aiheseminaarit.
Toinen opiskelijoilta tullut ehdotus koski opinnäytetyöprosessin tiukempaa vaiheistusta. Tähänkin aiomme tarttua viime syksynä aloittaneen ryhmän kanssa. En myöskään hyväksy sitä tiedekorkeakoulusta omaksuttua mallia, että opiskelija jätetään yksin opinnäytetyönsä kanssa. Olemmehan totuttaneet opiskelijat verkkotehtävien tiukasti aikatauluttamaan opiskeluun ensimmäisten lukukausien aikana. Tulen tekemään kaikkeni, että teoriaopintojen vähennyttyä 2. lukuvuodesta alkaen sama opiskelutahti jatkuu, vaikka se tuntuisi hiostamiselta. Näin päästään siihen, että opinnot valmistuvat vähintään 2,5 vuodessa – opiskelijan ja ammattikorkeakoulun alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Valintakoekirjallisuus löytyi
Valintakoekirjallisuus on lyöty lukkoon ja siitä on tiedotettu hakusivuilla. Aikaisempina vuosina tieto on tavoittanut valintakokeeseen tulijat - toivottavasti tälläkin kertaa on näin.
Kirjallisuuden valintaprosessi ei ollut nytkään helppo. Kovin vanhaa kirjallisuus ei saa olla ja sen tulee olla riittävän yleisluonteista, jotta se sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin. Aihepiirin tulisi olla läheltä koulutuksen aihepiiriä ja painopistealueita, mutta nyt opetuksessa käytettävät kirjat ovat poissa laskuista.
Useana aikaisempana vuonna olemme päätyneet Pentti Sydänmaanlakan teokseen Älykäs johtajuus. Sydänmaanlakan opit ja ihmisläheinen maailmankatsomus ovat hyvin lähellä koulutuksen ajatusmaailmaa ja tavoitteita. Tänä keväänä halusimme vaihtaa valintakoekirjallisuutta ja päädyimme lopulta toisen suomalaisen johtamiskirjallisuuden gurun, Pekka Järvisen, kahteen teokseen: Ammattina esimies ja Työyhteisön pelisäännöt.
Näistä edellinen on kuulunut jokaisen esimiesasemassa olevan perusteoksiin jo pitkään ja on mahdollista, että se on entuudestaan tuttu hakijoille. Jälkimmäinen saattaa olla oudompi, mutta se kuvastaa hyvin Järvisen näkökulman laajentumista. Opettajana katson, että teosten lukemisesta on hyötyä niin esimiehille kuin alaisillekin, vaikka hakija ei valintakoetta tällä kertaa läpäisisikään.
--------------------------
Blogini aihepiiri keskittyy jatkossa entistä selkeämmin kevään hakuprosessiin ja Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman kuulumisiin. Jos hakusivuille linkitetty blogi herättää kysymyksiä hakijoissa, niitä on mahdollisuus esittää myös sen kautta.
Heli Mattila
Kirjallisuuden valintaprosessi ei ollut nytkään helppo. Kovin vanhaa kirjallisuus ei saa olla ja sen tulee olla riittävän yleisluonteista, jotta se sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin. Aihepiirin tulisi olla läheltä koulutuksen aihepiiriä ja painopistealueita, mutta nyt opetuksessa käytettävät kirjat ovat poissa laskuista.
Useana aikaisempana vuonna olemme päätyneet Pentti Sydänmaanlakan teokseen Älykäs johtajuus. Sydänmaanlakan opit ja ihmisläheinen maailmankatsomus ovat hyvin lähellä koulutuksen ajatusmaailmaa ja tavoitteita. Tänä keväänä halusimme vaihtaa valintakoekirjallisuutta ja päädyimme lopulta toisen suomalaisen johtamiskirjallisuuden gurun, Pekka Järvisen, kahteen teokseen: Ammattina esimies ja Työyhteisön pelisäännöt.
Näistä edellinen on kuulunut jokaisen esimiesasemassa olevan perusteoksiin jo pitkään ja on mahdollista, että se on entuudestaan tuttu hakijoille. Jälkimmäinen saattaa olla oudompi, mutta se kuvastaa hyvin Järvisen näkökulman laajentumista. Opettajana katson, että teosten lukemisesta on hyötyä niin esimiehille kuin alaisillekin, vaikka hakija ei valintakoetta tällä kertaa läpäisisikään.
--------------------------
Blogini aihepiiri keskittyy jatkossa entistä selkeämmin kevään hakuprosessiin ja Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman kuulumisiin. Jos hakusivuille linkitetty blogi herättää kysymyksiä hakijoissa, niitä on mahdollisuus esittää myös sen kautta.
Heli Mattila
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Hakuaika alkoi
Hakuaika koulutusohjelmaamme alkoi maanantaina. Yhteishausta on uutisoitu lehdissä ja SAMKin sivuilla. Tänään tipahti Satakunnan Kansan välistä SAMKin yhteishakuliite ja sain tänään jo kaksi puhelua, joita oli todennäköisesti innoittanut kyseinen liite. Opintoasiainpäälliköltäkin tuli yllättäen väliaikatietoa tähänastisista hakutuloksista.
Yhteishaku kestää tänä vuonna lähes seitsemän viikkoa: 1.3. – 16.4.2010. Haussa ovat lukiopaikat, ammatillisen koulutuksen paikat ja korkeakoulututkinnon paikat. (Huomaathan, että ammattikorkeakoulututkintokin on KORKEAKOULUTUTKINTO.)
Aikaisempina vuosina hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin on ollut kaksi viikkoa huhtikuussa, mikä on tiennyt hakutoimistolle intensiivistä hakijalukujen seurantaa, markkinointihenkilöille markkinointitoimien keskittämistä lyhyelle ajalle ja koulutusohjelmavastaavalle sähköpostin ja puhelimen päivystystä. Tänä vuonna päivystys jakautuu pidemmälle ajalle eikä ehkä vaadi kokopäiväistä tavoitettavissa oloa.
Muutosta perustellaan mm. opiskelupaikan vastaanottamisen selkiyttämisellä. Ehkäpä näin vältetään välivuoden viettäjien oleilu jossain oppilaitoksessa viemässä aloituspaikkaa sellaiselta, jolla olisi todellinen opiskelumotivaatio. Yhteishaku on myös eri instansseille melkoinen hallinnollinen ponnistus, joten hyvä on, jos siihen saadaan helpotusta tällä tavoin.
Ehkä hakuajan pidentäminen on edullista myös hakijalle. Aina on mahdollista, että jokin yllättävä asia on saattanut estää hakemisen noiden kahden viikon aikana. Nyt hakijalla on tähänastista enemmän pelivaraa, kunhan muistaa toimia viimeistään huhtikuun puolivälissä.
Hakijaluvut ovat kiinnostava asia, ja niitä on vaikea arvailla etukäteen. Kommentoin niitä viimeistään maaliskuun loppupuolella ja tietysti heti hakuajan päätyttyä.
Heli Mattila
Yhteishaku kestää tänä vuonna lähes seitsemän viikkoa: 1.3. – 16.4.2010. Haussa ovat lukiopaikat, ammatillisen koulutuksen paikat ja korkeakoulututkinnon paikat. (Huomaathan, että ammattikorkeakoulututkintokin on KORKEAKOULUTUTKINTO.)
Aikaisempina vuosina hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin on ollut kaksi viikkoa huhtikuussa, mikä on tiennyt hakutoimistolle intensiivistä hakijalukujen seurantaa, markkinointihenkilöille markkinointitoimien keskittämistä lyhyelle ajalle ja koulutusohjelmavastaavalle sähköpostin ja puhelimen päivystystä. Tänä vuonna päivystys jakautuu pidemmälle ajalle eikä ehkä vaadi kokopäiväistä tavoitettavissa oloa.
Muutosta perustellaan mm. opiskelupaikan vastaanottamisen selkiyttämisellä. Ehkäpä näin vältetään välivuoden viettäjien oleilu jossain oppilaitoksessa viemässä aloituspaikkaa sellaiselta, jolla olisi todellinen opiskelumotivaatio. Yhteishaku on myös eri instansseille melkoinen hallinnollinen ponnistus, joten hyvä on, jos siihen saadaan helpotusta tällä tavoin.
Ehkä hakuajan pidentäminen on edullista myös hakijalle. Aina on mahdollista, että jokin yllättävä asia on saattanut estää hakemisen noiden kahden viikon aikana. Nyt hakijalla on tähänastista enemmän pelivaraa, kunhan muistaa toimia viimeistään huhtikuun puolivälissä.
Hakijaluvut ovat kiinnostava asia, ja niitä on vaikea arvailla etukäteen. Kommentoin niitä viimeistään maaliskuun loppupuolella ja tietysti heti hakuajan päätyttyä.
Heli Mattila
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Vastaako nimi sisältöä
Koulutusohjelmamme nimi on pitkä ja vaikeasti muistettava: Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen. Kun ylemmät amk-tutkinnot käynnistyivät ensimmäisen kerran, nimi oli vielä pitempi: Pk-sektorin yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen. Nimi on valtakunnallinen – siis kaikissa ammattikorkeakouluissa, joissa toteutetaan tätä koulutusalamme ensimmäistä suomenkielistä ylempää tutkintoa, nimi on sama.
Ammattikorkeakoulut, joilla on vastuu opetussuunnitelmien laatimisesta, ovat kuitenkin saaneet valita, minkälaisia painotuksia tähän tutkintoon tulee. Suurimmassa osassa niistä 16 amkista, joissa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinto toteutetaan, painopisteenä on johtaminen. SAMKissa painopisteinä ovat johtaminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen.
Silloin tällöin kysellään, miten yrittäjyys näkyy opetuksessamme. Olemme lähteneet siitä, että kaikista opinnoista on hyötyä yrittäjälle tai yrittäjäksi aikovalle. Sen lisäksi vapaasti valittaviin opintoihin voi valita SAMKin yrityskiihdyttämössä suoritettavia opintoja. Toistaiseksi emme ole lisänneet opetussuunnitelmaan varsinaisia yrittäjyysopintoja, sillä koulutuksessamme, jossa painotetaan asioiden soveltamista käytäntöön, ei ole tarkoituksenmukaista opiskella yrittäjyyden teorioita. Yrittäjäksi aikova pääsee hyvin alkuun SAMKin yrityskiihdyttämön kautta ja jatkossa hän saa tarvitessaan lisää apua ja koulutusta monelta taholta.
Koulutusohjelman nimen muuttaisin mielelläni lyhyemmäksi ja paremmin sisältöä vastaavaksi, mutta siihen ei ole lupaa. Täytyy tulla toimeen pitkän nimen kanssa ja toivoa, että opiskelijatkin muistavat nimen oikein viimeistään valmistumisvaiheessa.
Ammattikorkeakoulut, joilla on vastuu opetussuunnitelmien laatimisesta, ovat kuitenkin saaneet valita, minkälaisia painotuksia tähän tutkintoon tulee. Suurimmassa osassa niistä 16 amkista, joissa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinto toteutetaan, painopisteenä on johtaminen. SAMKissa painopisteinä ovat johtaminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen.
Silloin tällöin kysellään, miten yrittäjyys näkyy opetuksessamme. Olemme lähteneet siitä, että kaikista opinnoista on hyötyä yrittäjälle tai yrittäjäksi aikovalle. Sen lisäksi vapaasti valittaviin opintoihin voi valita SAMKin yrityskiihdyttämössä suoritettavia opintoja. Toistaiseksi emme ole lisänneet opetussuunnitelmaan varsinaisia yrittäjyysopintoja, sillä koulutuksessamme, jossa painotetaan asioiden soveltamista käytäntöön, ei ole tarkoituksenmukaista opiskella yrittäjyyden teorioita. Yrittäjäksi aikova pääsee hyvin alkuun SAMKin yrityskiihdyttämön kautta ja jatkossa hän saa tarvitessaan lisää apua ja koulutusta monelta taholta.
Koulutusohjelman nimen muuttaisin mielelläni lyhyemmäksi ja paremmin sisältöä vastaavaksi, mutta siihen ei ole lupaa. Täytyy tulla toimeen pitkän nimen kanssa ja toivoa, että opiskelijatkin muistavat nimen oikein viimeistään valmistumisvaiheessa.
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Erinomainen verkkoaineisto opinnäytetyön tekijälle
Verkko-opetukseen oleellisesti liittyvä asia ovat verkossa olevat aineistot. Koska lähiopetusta on vähän, tarvitaan verkko-oppimateriaalien lisäksi monenlaisia ohjeita, malleja ym. dokumentteja. Näitä ei yleensä ehditä käydä läpi luennolla, vaan ne jäävät opiskelijan itsensä tutkittaviksi.
Joskus käy mielessä epäilys siitä, että oppimisympäristöön lisätyt aineistot ja linkit jäävät opiskelijoilta hyödyntämättä. Niin helposti turtuu opettajajohtoisuuteen, siis siihen että vain luennolla kasvokkain käsitellyt asiat ovat oleellisia. En voi täysin luottaa siihen, että jos Moodlessa on hyviä tutkimussuunnitelman esimerkkejä, niitä myös tutkitaan ja niistä otetaan mallia omaan tutkimussuunnitelmaan. Vaikka mainostaisin aineistoja luennolla, niihin tutustuminen saattaa helposti jäädä, koska ylemmän amkin opiskelijoidemme aika on kortilla.
Yksi tärkeä tietolähde ja ohjeistus opinnäytetyön tekijälle on SAMKin sivuilla oleva opinnäytetyön aineisto. Olin useana vuotena opinnäytetyön kehittämisryhmässä laatimassa ja uudistamassa opinnäytetyön ohjeistusta, joten en voi kuin ihailla tätä verkkoversiota, jossa minulla ei ole ollut minkäänlaista roolia. Aineisto on kattava, oivaltavasti linkitetty ja paljon uutta asiaa sisältävä entisiin kirjallisiin ohjeisiin verrattuna. Ohjaajienkin maailmaan on eläydytty, kun kehotetaan olemaan yhteydessä ohjaajaan silloinkin, kun opinnäytetyö sujuu hyvin. Ohjaajan työhönhän liittyy yllättävän paljon epävarmuudessa elämistä sen suhteen, miten ohjattava työ edistyy. Entäpä opinnäytetyöraportti-otsikon alla oleva kokonaisuus! Se on jalostunut suuresti viimeisimmästä kirjallisesta ohjeesta. Esimerkiksi ohje lähdeluettelon laatimiseen on verraton.
Jos opiskelija vain etsii sen ajan, että paneutuu aineistoon, hän saa paljon apua opinnäytetyön tekemiseen. Ja mikä parhainta, aineistoon on helppo palata uudelleen sen sijaan, että etsisi esiin sähköpostin, jossa sai ohjaajan vastauksen kulloiseenkin mieltä askarruttavaan kysymykseen. En voi muuta kuin toivoa, että opiskelijamme ottavat omakseen SAMKin oman opinnäytetyöaineiston www-sivuiltamme OPISKELIJAT-väylän kautta.
Kiitokset suunnittelija Anne Sankarille, joka on kantanut vastuun ohjeiden uudistamisesta, laajentamisesta ja viemisestä verkkoon!
Joskus käy mielessä epäilys siitä, että oppimisympäristöön lisätyt aineistot ja linkit jäävät opiskelijoilta hyödyntämättä. Niin helposti turtuu opettajajohtoisuuteen, siis siihen että vain luennolla kasvokkain käsitellyt asiat ovat oleellisia. En voi täysin luottaa siihen, että jos Moodlessa on hyviä tutkimussuunnitelman esimerkkejä, niitä myös tutkitaan ja niistä otetaan mallia omaan tutkimussuunnitelmaan. Vaikka mainostaisin aineistoja luennolla, niihin tutustuminen saattaa helposti jäädä, koska ylemmän amkin opiskelijoidemme aika on kortilla.
Yksi tärkeä tietolähde ja ohjeistus opinnäytetyön tekijälle on SAMKin sivuilla oleva opinnäytetyön aineisto. Olin useana vuotena opinnäytetyön kehittämisryhmässä laatimassa ja uudistamassa opinnäytetyön ohjeistusta, joten en voi kuin ihailla tätä verkkoversiota, jossa minulla ei ole ollut minkäänlaista roolia. Aineisto on kattava, oivaltavasti linkitetty ja paljon uutta asiaa sisältävä entisiin kirjallisiin ohjeisiin verrattuna. Ohjaajienkin maailmaan on eläydytty, kun kehotetaan olemaan yhteydessä ohjaajaan silloinkin, kun opinnäytetyö sujuu hyvin. Ohjaajan työhönhän liittyy yllättävän paljon epävarmuudessa elämistä sen suhteen, miten ohjattava työ edistyy. Entäpä opinnäytetyöraportti-otsikon alla oleva kokonaisuus! Se on jalostunut suuresti viimeisimmästä kirjallisesta ohjeesta. Esimerkiksi ohje lähdeluettelon laatimiseen on verraton.
Jos opiskelija vain etsii sen ajan, että paneutuu aineistoon, hän saa paljon apua opinnäytetyön tekemiseen. Ja mikä parhainta, aineistoon on helppo palata uudelleen sen sijaan, että etsisi esiin sähköpostin, jossa sai ohjaajan vastauksen kulloiseenkin mieltä askarruttavaan kysymykseen. En voi muuta kuin toivoa, että opiskelijamme ottavat omakseen SAMKin oman opinnäytetyöaineiston www-sivuiltamme OPISKELIJAT-väylän kautta.
Kiitokset suunnittelija Anne Sankarille, joka on kantanut vastuun ohjeiden uudistamisesta, laajentamisesta ja viemisestä verkkoon!
maanantai 1. helmikuuta 2010
Sähköpostitiedusteluja
Koulutusohjelmaamme hakemista harkitsevien kyselyjä on putoillut sähköpostiini pitkin vuotta. Selviä huippuja kyselijöiden aktiivisuudessa huomaa silloin, kun jonkin toisen koulutusohjelman haku on meneillään. Loppukesästä ihmettelin kysymystulvaa, joka selittyi muiden koulutusohjelmien lisähaulla. Sama toistui marraskuun tietämissä, kun kevätlukukaudella alkavien koulutusohjelmien haku oli menossa. Joulun välipäivinä tullut yksittäisessä sähköpostissa ollut kysymysryöppy selittyi ilmeisesti sillä, että toimialamme englanninkielisen BME-koulutusohjelman haku on tammi-helmikuussa.
Mitä sitten kysytään? Useimmiten kiinnostaa pohjakoulutusvaatimus: ”Liiketalouden alan AMK-tutkinto (tradenomi AMK) tai muu riittävän laaja (210 op) korkeakoulututkinto…” Tapauskohtaisesti joudun selittämään tutkinnon soveltuvuutta ja kehottamaan kyselijää tutkimaan omaa päästötodistustaan ja sen sisältämiä liiketalouden opintoja. Näiksi liiketalouden opinnoiksi luetaan ainakin taloushallinnon/laskentatoimen, yrittäjyyden, johtamisen ja markkinoinnin opinnot. Hankalasti tulkittavia tapauksia on ollut vuosittain, kun olen tutkinut valintakokeeseen osallistuneiden todistusjäljennöksiä.
Toki valintakoe ja yhteishakuun liittyvät asiat kiinnostavat myös. Valintakoekirjaa kysellään jo, ja kyselijöille olen vastannut, että kirjavalinta on meneillään. Päätös tehdään helmikuun-maaliskuun aikana ja tieto ilmestyy www-sivuillemme viimeistään aprillipäivänä. Näin julkisesti voin kertoa saman, minkä olen sanonut sähköpostiviesteissäkin: Myös englannin kielen osaamista selvitämme valintakokeen avulla.
Yhdessä yksittäisessä viestissä, joka tuli elokuun loppupuolella, kyselijä tarjosi kovasti itseään opiskelijaksi ilman valintakoetta. ”Eikös teillä ole pulaa opiskelijoista? Eikös tässä tapauksessa voitaisi poiketa pääsyvaatimuksista?” Enpä voinut muuta kuin todeta opiskelijan tietojen paikkansapitämättömyyden, meillä kun oli viime keväänä hakijoita kuusinkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Mistä lie tiedustelija tietonsa saanut!
Mitä sitten kysytään? Useimmiten kiinnostaa pohjakoulutusvaatimus: ”Liiketalouden alan AMK-tutkinto (tradenomi AMK) tai muu riittävän laaja (210 op) korkeakoulututkinto…” Tapauskohtaisesti joudun selittämään tutkinnon soveltuvuutta ja kehottamaan kyselijää tutkimaan omaa päästötodistustaan ja sen sisältämiä liiketalouden opintoja. Näiksi liiketalouden opinnoiksi luetaan ainakin taloushallinnon/laskentatoimen, yrittäjyyden, johtamisen ja markkinoinnin opinnot. Hankalasti tulkittavia tapauksia on ollut vuosittain, kun olen tutkinut valintakokeeseen osallistuneiden todistusjäljennöksiä.
Toki valintakoe ja yhteishakuun liittyvät asiat kiinnostavat myös. Valintakoekirjaa kysellään jo, ja kyselijöille olen vastannut, että kirjavalinta on meneillään. Päätös tehdään helmikuun-maaliskuun aikana ja tieto ilmestyy www-sivuillemme viimeistään aprillipäivänä. Näin julkisesti voin kertoa saman, minkä olen sanonut sähköpostiviesteissäkin: Myös englannin kielen osaamista selvitämme valintakokeen avulla.
Yhdessä yksittäisessä viestissä, joka tuli elokuun loppupuolella, kyselijä tarjosi kovasti itseään opiskelijaksi ilman valintakoetta. ”Eikös teillä ole pulaa opiskelijoista? Eikös tässä tapauksessa voitaisi poiketa pääsyvaatimuksista?” Enpä voinut muuta kuin todeta opiskelijan tietojen paikkansapitämättömyyden, meillä kun oli viime keväänä hakijoita kuusinkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Mistä lie tiedustelija tietonsa saanut!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)