Verkko-opetuksen johdosta opettajan työ on muuttunut paljon. Erityisesti ylemmän amkin koulutuksessa, jossa lähipäivä on vain noin joka kolmas viikko, tämä tulee esille. Erityisesti suunnittelu on tärkeää verkko-opetuksessa. Lähipäivien aikataulutus lyödään lukkoon muutamaa kuukautta aikaisemmin, opettajien kanssa sovitaan luentojen ajankohdat ja opiskelijoille tiedotetaan. Yksittäinen opintojaksokin pitää suunnitella: sisällöt, verkkotehtävät ja niiden deadlinet, tentti, arviointi, palautteenanto.
Amk-tutkintokoulutuksessa opetusta oli pari kertaa viikossa ja tilanne oli toinen. Saatoin lähteä liikkeelle väljällä suunnitelmalla ja tarkistaa sitä sen mukaan, mikä asia tuntui vaativan syvempää käsittelyä. Opintojaksoon saatettiin sisällyttää jokin yritysyhteistyökoordinaattori Petri Martikkalan tarjoama projektikin. Minulle tällainen tilanteen mukainen toiminta sopi hyvin ja uskoakseni opiskelijoillekin. Ei ole ollut aivan helppoa siirtyä yamk-opetukseen juuri tuon tarkan suunnittelun takia. Joskus tuntuu, että se kahlitsee liikaa.
Entäpä sitten, kun ylemmän amkin hyvin suunnitellussa opetuksessa opettajalle tulee luennon pitämiselle jokin ylivoimainen este, kuten sairastuminen. Mistä sijainen tai korvaavaa toimintaa opiskelijoille, jotka tulevat pitkienkin matkojen päästä lähipäivään? Miten hoitaa verkkotehtävän edellyttämä briefaus?
Viime viikolla olin tilanteessa, jossa piti hoitaa suunniteltu luento jollain toisella tavoin. Kuin ihmeen kautta sijainen löytyi ja opiskelijat saivat mukavaa vaihtelua Johtamisviestinnän opetukseen. Avukseni tuli myös Camtasia-ohjelma, jossa PowerPoint -esitykseen liitettiin oma sanallinen selostukseni. Harjoittelija Ville Erkkilä nauhoitti ja editoi selostuksen esityskuntoon. Näin opiskelijat saivat tarvitsemansa taustatiedot Johtamisviestinnän toiseen verkkotehtävään.
Nauhoituskokemus oli myönteinen. Toki oikea vuorovaikutus jäi puuttumaan, mutta oli helppoa kuvitella puhuvansa opiskelijoille. Nyt odotan kiinnostuneena opiskelijoiden tehtävänpalautuksia ja kommentteja: Kuinka hyvin tällainen ääninauhoitettu luento heidän mielestään korvasi kasvokkain tapahtuvan luennon? Voitaisiinko lähipäiviä vähentää tai lähiopetuksessa keskittyä tehtävien purkamiseen ja arviointiin pikemmin kuin luennointiin?
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Kiinnostavia hakijatilastoja
Hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin alkaa olla puolessavälissä. Hakijalukuja olen saanut hakutoimistolta pari kertaa viikossa, ja alkuryntäyksen jälkeen hakijamäärä on kasvanut 5 – 7 hakijan verran viikoittain.
On todella vaikea arvioida, millaiset ovat lopulliset hakijaluvut, koska hakuaika on aikaisempina vuosina kestänyt vain kaksi viikkoa. Onko odotettavissa viime hetken ryntäys vai pysyykö tasainen vauhti yllä? Toivottavasti viime hetkellä herääviä on paljon, sillä tarvitsisimme lisää hakijoita tähänastiseen verrattuna, onhan aloituspaikkojen määrä noussut 40:een, kun se viime vuonna oli 20.
Viime perjantaina saimme kaikkien amkien senhetkiset hakijaluvut, mikä antoi perspektiiviä siihen, missä me koulutusohjelmamme menee. Tilastoja voidaan tulkita ja tarkastella monella tavoin, mutta ainakin SAMKin kohdalla pidän tärkeimpänä lukuna ensisijaisten hakijoiden määrää numeraalisesti sekä suhteessa aloituspaikkoihin.
Yllättäen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman ensisijaisten hakijoiden määrä on SAMKissa numeraalisesti suurempi kuin missään muussa amkissa. Olemme reippaasti edellä Jyväskylää ja Turkua puhumattakaan Oulusta, Kajaanista tai pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista.
Jos otetaan tarkasteluun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden, jäämme jälkeen vain Lahdesta, jossa aloituspaikkoja on 20 sekä Turusta, jossa aloituspaikkojen määrä on 28. Sijoitus ei ole huono yhteensä kymmenen syksyllä 2010 alkavan koulutusohjelman joukossa.
On toki mahdollista, että hakijat käyttäytyvät Satakunnassa eri tavoin kuin muualla maassa ja vielä useampi ammattikorkeakoulu kirii reippaasti edellemme. Silti tähänastisista luvuista voi olla iloinen. Ne kertovat ainakin sen, että koulutuksemme kiinnostaa ja sen tunnettuus alkaa olla kohtalaisen hyvä. Nähdäkseni ns. varmat hakijat lähettävät hakemuksensa heti hakuajan alettua. Toivotaan silti, että hakemista harkitsevatkin vielä rohkaistuvat. Neljän viikon kuluttua näemme, miten kävi.
On todella vaikea arvioida, millaiset ovat lopulliset hakijaluvut, koska hakuaika on aikaisempina vuosina kestänyt vain kaksi viikkoa. Onko odotettavissa viime hetken ryntäys vai pysyykö tasainen vauhti yllä? Toivottavasti viime hetkellä herääviä on paljon, sillä tarvitsisimme lisää hakijoita tähänastiseen verrattuna, onhan aloituspaikkojen määrä noussut 40:een, kun se viime vuonna oli 20.
Viime perjantaina saimme kaikkien amkien senhetkiset hakijaluvut, mikä antoi perspektiiviä siihen, missä me koulutusohjelmamme menee. Tilastoja voidaan tulkita ja tarkastella monella tavoin, mutta ainakin SAMKin kohdalla pidän tärkeimpänä lukuna ensisijaisten hakijoiden määrää numeraalisesti sekä suhteessa aloituspaikkoihin.
Yllättäen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman ensisijaisten hakijoiden määrä on SAMKissa numeraalisesti suurempi kuin missään muussa amkissa. Olemme reippaasti edellä Jyväskylää ja Turkua puhumattakaan Oulusta, Kajaanista tai pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluista.
Jos otetaan tarkasteluun ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden, jäämme jälkeen vain Lahdesta, jossa aloituspaikkoja on 20 sekä Turusta, jossa aloituspaikkojen määrä on 28. Sijoitus ei ole huono yhteensä kymmenen syksyllä 2010 alkavan koulutusohjelman joukossa.
On toki mahdollista, että hakijat käyttäytyvät Satakunnassa eri tavoin kuin muualla maassa ja vielä useampi ammattikorkeakoulu kirii reippaasti edellemme. Silti tähänastisista luvuista voi olla iloinen. Ne kertovat ainakin sen, että koulutuksemme kiinnostaa ja sen tunnettuus alkaa olla kohtalaisen hyvä. Nähdäkseni ns. varmat hakijat lähettävät hakemuksensa heti hakuajan alettua. Toivotaan silti, että hakemista harkitsevatkin vielä rohkaistuvat. Neljän viikon kuluttua näemme, miten kävi.
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Opinnäytetyöprosessi uusiksi
On taas se aika keväästä, jolloin syksyllä aloittanut ryhmä käynnistelee opinnäytetyöprosessiaan. Tässä vaiheessa ryhmä on vielä hyvin yhtenäinen ja kaikki ovat varmoja valmistumisestaan 2,5 vuoden kuluttua opintojen aloituksesta.
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vain osa saa opinnäytteensä valmiiksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Äitiysloma, työpaikan vaihto, työtehtävien muuttuminen, asuinpaikkakunnan vaihto ym. inhimilliseen elämään kuuluvat asiat ymmärrettävästi hidastavat valmistumista. Jossain vaiheessa motivaatiokin väistämättä heikkenee, minkä johdosta on helppoa hellittää otettaan opiskelusta. Ja kun on tottunut ryhmässä opiskeluun, opinnäytetyö tuntuu kovin yksinäiseltä puurtamiselta.
Tällä kertaa olemme miettineet opinnäytetyöprosessia jo hyvissä ajoin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Idea opinnäytetyöpäivästä, syksyn ensimmäisestä lähipäivästä, tuli opiskelijoilta. Tuolloin kerrataan tiedonhakua ja lähteiden merkitsemistä, käydään läpi niin vaikealta tuntuvaa viitekehysasiaa ym. tutkimuksen perusasioita ja pyritään tutuissa ryhmissä kiteyttämään jokaisen tutkimusideaa. Luultavasti sovitaan jo ensimmäiset aiheseminaarit.
Toinen opiskelijoilta tullut ehdotus koski opinnäytetyöprosessin tiukempaa vaiheistusta. Tähänkin aiomme tarttua viime syksynä aloittaneen ryhmän kanssa. En myöskään hyväksy sitä tiedekorkeakoulusta omaksuttua mallia, että opiskelija jätetään yksin opinnäytetyönsä kanssa. Olemmehan totuttaneet opiskelijat verkkotehtävien tiukasti aikatauluttamaan opiskeluun ensimmäisten lukukausien aikana. Tulen tekemään kaikkeni, että teoriaopintojen vähennyttyä 2. lukuvuodesta alkaen sama opiskelutahti jatkuu, vaikka se tuntuisi hiostamiselta. Näin päästään siihen, että opinnot valmistuvat vähintään 2,5 vuodessa – opiskelijan ja ammattikorkeakoulun alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
On kuitenkin hyvin todennäköistä, että vain osa saa opinnäytteensä valmiiksi alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Äitiysloma, työpaikan vaihto, työtehtävien muuttuminen, asuinpaikkakunnan vaihto ym. inhimilliseen elämään kuuluvat asiat ymmärrettävästi hidastavat valmistumista. Jossain vaiheessa motivaatiokin väistämättä heikkenee, minkä johdosta on helppoa hellittää otettaan opiskelusta. Ja kun on tottunut ryhmässä opiskeluun, opinnäytetyö tuntuu kovin yksinäiseltä puurtamiselta.
Tällä kertaa olemme miettineet opinnäytetyöprosessia jo hyvissä ajoin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Idea opinnäytetyöpäivästä, syksyn ensimmäisestä lähipäivästä, tuli opiskelijoilta. Tuolloin kerrataan tiedonhakua ja lähteiden merkitsemistä, käydään läpi niin vaikealta tuntuvaa viitekehysasiaa ym. tutkimuksen perusasioita ja pyritään tutuissa ryhmissä kiteyttämään jokaisen tutkimusideaa. Luultavasti sovitaan jo ensimmäiset aiheseminaarit.
Toinen opiskelijoilta tullut ehdotus koski opinnäytetyöprosessin tiukempaa vaiheistusta. Tähänkin aiomme tarttua viime syksynä aloittaneen ryhmän kanssa. En myöskään hyväksy sitä tiedekorkeakoulusta omaksuttua mallia, että opiskelija jätetään yksin opinnäytetyönsä kanssa. Olemmehan totuttaneet opiskelijat verkkotehtävien tiukasti aikatauluttamaan opiskeluun ensimmäisten lukukausien aikana. Tulen tekemään kaikkeni, että teoriaopintojen vähennyttyä 2. lukuvuodesta alkaen sama opiskelutahti jatkuu, vaikka se tuntuisi hiostamiselta. Näin päästään siihen, että opinnot valmistuvat vähintään 2,5 vuodessa – opiskelijan ja ammattikorkeakoulun alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Valintakoekirjallisuus löytyi
Valintakoekirjallisuus on lyöty lukkoon ja siitä on tiedotettu hakusivuilla. Aikaisempina vuosina tieto on tavoittanut valintakokeeseen tulijat - toivottavasti tälläkin kertaa on näin.
Kirjallisuuden valintaprosessi ei ollut nytkään helppo. Kovin vanhaa kirjallisuus ei saa olla ja sen tulee olla riittävän yleisluonteista, jotta se sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin. Aihepiirin tulisi olla läheltä koulutuksen aihepiiriä ja painopistealueita, mutta nyt opetuksessa käytettävät kirjat ovat poissa laskuista.
Useana aikaisempana vuonna olemme päätyneet Pentti Sydänmaanlakan teokseen Älykäs johtajuus. Sydänmaanlakan opit ja ihmisläheinen maailmankatsomus ovat hyvin lähellä koulutuksen ajatusmaailmaa ja tavoitteita. Tänä keväänä halusimme vaihtaa valintakoekirjallisuutta ja päädyimme lopulta toisen suomalaisen johtamiskirjallisuuden gurun, Pekka Järvisen, kahteen teokseen: Ammattina esimies ja Työyhteisön pelisäännöt.
Näistä edellinen on kuulunut jokaisen esimiesasemassa olevan perusteoksiin jo pitkään ja on mahdollista, että se on entuudestaan tuttu hakijoille. Jälkimmäinen saattaa olla oudompi, mutta se kuvastaa hyvin Järvisen näkökulman laajentumista. Opettajana katson, että teosten lukemisesta on hyötyä niin esimiehille kuin alaisillekin, vaikka hakija ei valintakoetta tällä kertaa läpäisisikään.
--------------------------
Blogini aihepiiri keskittyy jatkossa entistä selkeämmin kevään hakuprosessiin ja Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman kuulumisiin. Jos hakusivuille linkitetty blogi herättää kysymyksiä hakijoissa, niitä on mahdollisuus esittää myös sen kautta.
Heli Mattila
Kirjallisuuden valintaprosessi ei ollut nytkään helppo. Kovin vanhaa kirjallisuus ei saa olla ja sen tulee olla riittävän yleisluonteista, jotta se sopii kaikenlaisiin työyhteisöihin. Aihepiirin tulisi olla läheltä koulutuksen aihepiiriä ja painopistealueita, mutta nyt opetuksessa käytettävät kirjat ovat poissa laskuista.
Useana aikaisempana vuonna olemme päätyneet Pentti Sydänmaanlakan teokseen Älykäs johtajuus. Sydänmaanlakan opit ja ihmisläheinen maailmankatsomus ovat hyvin lähellä koulutuksen ajatusmaailmaa ja tavoitteita. Tänä keväänä halusimme vaihtaa valintakoekirjallisuutta ja päädyimme lopulta toisen suomalaisen johtamiskirjallisuuden gurun, Pekka Järvisen, kahteen teokseen: Ammattina esimies ja Työyhteisön pelisäännöt.
Näistä edellinen on kuulunut jokaisen esimiesasemassa olevan perusteoksiin jo pitkään ja on mahdollista, että se on entuudestaan tuttu hakijoille. Jälkimmäinen saattaa olla oudompi, mutta se kuvastaa hyvin Järvisen näkökulman laajentumista. Opettajana katson, että teosten lukemisesta on hyötyä niin esimiehille kuin alaisillekin, vaikka hakija ei valintakoetta tällä kertaa läpäisisikään.
--------------------------
Blogini aihepiiri keskittyy jatkossa entistä selkeämmin kevään hakuprosessiin ja Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman kuulumisiin. Jos hakusivuille linkitetty blogi herättää kysymyksiä hakijoissa, niitä on mahdollisuus esittää myös sen kautta.
Heli Mattila
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Hakuaika alkoi
Hakuaika koulutusohjelmaamme alkoi maanantaina. Yhteishausta on uutisoitu lehdissä ja SAMKin sivuilla. Tänään tipahti Satakunnan Kansan välistä SAMKin yhteishakuliite ja sain tänään jo kaksi puhelua, joita oli todennäköisesti innoittanut kyseinen liite. Opintoasiainpäälliköltäkin tuli yllättäen väliaikatietoa tähänastisista hakutuloksista.
Yhteishaku kestää tänä vuonna lähes seitsemän viikkoa: 1.3. – 16.4.2010. Haussa ovat lukiopaikat, ammatillisen koulutuksen paikat ja korkeakoulututkinnon paikat. (Huomaathan, että ammattikorkeakoulututkintokin on KORKEAKOULUTUTKINTO.)
Aikaisempina vuosina hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin on ollut kaksi viikkoa huhtikuussa, mikä on tiennyt hakutoimistolle intensiivistä hakijalukujen seurantaa, markkinointihenkilöille markkinointitoimien keskittämistä lyhyelle ajalle ja koulutusohjelmavastaavalle sähköpostin ja puhelimen päivystystä. Tänä vuonna päivystys jakautuu pidemmälle ajalle eikä ehkä vaadi kokopäiväistä tavoitettavissa oloa.
Muutosta perustellaan mm. opiskelupaikan vastaanottamisen selkiyttämisellä. Ehkäpä näin vältetään välivuoden viettäjien oleilu jossain oppilaitoksessa viemässä aloituspaikkaa sellaiselta, jolla olisi todellinen opiskelumotivaatio. Yhteishaku on myös eri instansseille melkoinen hallinnollinen ponnistus, joten hyvä on, jos siihen saadaan helpotusta tällä tavoin.
Ehkä hakuajan pidentäminen on edullista myös hakijalle. Aina on mahdollista, että jokin yllättävä asia on saattanut estää hakemisen noiden kahden viikon aikana. Nyt hakijalla on tähänastista enemmän pelivaraa, kunhan muistaa toimia viimeistään huhtikuun puolivälissä.
Hakijaluvut ovat kiinnostava asia, ja niitä on vaikea arvailla etukäteen. Kommentoin niitä viimeistään maaliskuun loppupuolella ja tietysti heti hakuajan päätyttyä.
Heli Mattila
Yhteishaku kestää tänä vuonna lähes seitsemän viikkoa: 1.3. – 16.4.2010. Haussa ovat lukiopaikat, ammatillisen koulutuksen paikat ja korkeakoulututkinnon paikat. (Huomaathan, että ammattikorkeakoulututkintokin on KORKEAKOULUTUTKINTO.)
Aikaisempina vuosina hakuaika ylempiin amk-tutkintoihin on ollut kaksi viikkoa huhtikuussa, mikä on tiennyt hakutoimistolle intensiivistä hakijalukujen seurantaa, markkinointihenkilöille markkinointitoimien keskittämistä lyhyelle ajalle ja koulutusohjelmavastaavalle sähköpostin ja puhelimen päivystystä. Tänä vuonna päivystys jakautuu pidemmälle ajalle eikä ehkä vaadi kokopäiväistä tavoitettavissa oloa.
Muutosta perustellaan mm. opiskelupaikan vastaanottamisen selkiyttämisellä. Ehkäpä näin vältetään välivuoden viettäjien oleilu jossain oppilaitoksessa viemässä aloituspaikkaa sellaiselta, jolla olisi todellinen opiskelumotivaatio. Yhteishaku on myös eri instansseille melkoinen hallinnollinen ponnistus, joten hyvä on, jos siihen saadaan helpotusta tällä tavoin.
Ehkä hakuajan pidentäminen on edullista myös hakijalle. Aina on mahdollista, että jokin yllättävä asia on saattanut estää hakemisen noiden kahden viikon aikana. Nyt hakijalla on tähänastista enemmän pelivaraa, kunhan muistaa toimia viimeistään huhtikuun puolivälissä.
Hakijaluvut ovat kiinnostava asia, ja niitä on vaikea arvailla etukäteen. Kommentoin niitä viimeistään maaliskuun loppupuolella ja tietysti heti hakuajan päätyttyä.
Heli Mattila
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Vastaako nimi sisältöä
Koulutusohjelmamme nimi on pitkä ja vaikeasti muistettava: Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen. Kun ylemmät amk-tutkinnot käynnistyivät ensimmäisen kerran, nimi oli vielä pitempi: Pk-sektorin yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen. Nimi on valtakunnallinen – siis kaikissa ammattikorkeakouluissa, joissa toteutetaan tätä koulutusalamme ensimmäistä suomenkielistä ylempää tutkintoa, nimi on sama.
Ammattikorkeakoulut, joilla on vastuu opetussuunnitelmien laatimisesta, ovat kuitenkin saaneet valita, minkälaisia painotuksia tähän tutkintoon tulee. Suurimmassa osassa niistä 16 amkista, joissa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinto toteutetaan, painopisteenä on johtaminen. SAMKissa painopisteinä ovat johtaminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen.
Silloin tällöin kysellään, miten yrittäjyys näkyy opetuksessamme. Olemme lähteneet siitä, että kaikista opinnoista on hyötyä yrittäjälle tai yrittäjäksi aikovalle. Sen lisäksi vapaasti valittaviin opintoihin voi valita SAMKin yrityskiihdyttämössä suoritettavia opintoja. Toistaiseksi emme ole lisänneet opetussuunnitelmaan varsinaisia yrittäjyysopintoja, sillä koulutuksessamme, jossa painotetaan asioiden soveltamista käytäntöön, ei ole tarkoituksenmukaista opiskella yrittäjyyden teorioita. Yrittäjäksi aikova pääsee hyvin alkuun SAMKin yrityskiihdyttämön kautta ja jatkossa hän saa tarvitessaan lisää apua ja koulutusta monelta taholta.
Koulutusohjelman nimen muuttaisin mielelläni lyhyemmäksi ja paremmin sisältöä vastaavaksi, mutta siihen ei ole lupaa. Täytyy tulla toimeen pitkän nimen kanssa ja toivoa, että opiskelijatkin muistavat nimen oikein viimeistään valmistumisvaiheessa.
Ammattikorkeakoulut, joilla on vastuu opetussuunnitelmien laatimisesta, ovat kuitenkin saaneet valita, minkälaisia painotuksia tähän tutkintoon tulee. Suurimmassa osassa niistä 16 amkista, joissa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinto toteutetaan, painopisteenä on johtaminen. SAMKissa painopisteinä ovat johtaminen ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen.
Silloin tällöin kysellään, miten yrittäjyys näkyy opetuksessamme. Olemme lähteneet siitä, että kaikista opinnoista on hyötyä yrittäjälle tai yrittäjäksi aikovalle. Sen lisäksi vapaasti valittaviin opintoihin voi valita SAMKin yrityskiihdyttämössä suoritettavia opintoja. Toistaiseksi emme ole lisänneet opetussuunnitelmaan varsinaisia yrittäjyysopintoja, sillä koulutuksessamme, jossa painotetaan asioiden soveltamista käytäntöön, ei ole tarkoituksenmukaista opiskella yrittäjyyden teorioita. Yrittäjäksi aikova pääsee hyvin alkuun SAMKin yrityskiihdyttämön kautta ja jatkossa hän saa tarvitessaan lisää apua ja koulutusta monelta taholta.
Koulutusohjelman nimen muuttaisin mielelläni lyhyemmäksi ja paremmin sisältöä vastaavaksi, mutta siihen ei ole lupaa. Täytyy tulla toimeen pitkän nimen kanssa ja toivoa, että opiskelijatkin muistavat nimen oikein viimeistään valmistumisvaiheessa.
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Erinomainen verkkoaineisto opinnäytetyön tekijälle
Verkko-opetukseen oleellisesti liittyvä asia ovat verkossa olevat aineistot. Koska lähiopetusta on vähän, tarvitaan verkko-oppimateriaalien lisäksi monenlaisia ohjeita, malleja ym. dokumentteja. Näitä ei yleensä ehditä käydä läpi luennolla, vaan ne jäävät opiskelijan itsensä tutkittaviksi.
Joskus käy mielessä epäilys siitä, että oppimisympäristöön lisätyt aineistot ja linkit jäävät opiskelijoilta hyödyntämättä. Niin helposti turtuu opettajajohtoisuuteen, siis siihen että vain luennolla kasvokkain käsitellyt asiat ovat oleellisia. En voi täysin luottaa siihen, että jos Moodlessa on hyviä tutkimussuunnitelman esimerkkejä, niitä myös tutkitaan ja niistä otetaan mallia omaan tutkimussuunnitelmaan. Vaikka mainostaisin aineistoja luennolla, niihin tutustuminen saattaa helposti jäädä, koska ylemmän amkin opiskelijoidemme aika on kortilla.
Yksi tärkeä tietolähde ja ohjeistus opinnäytetyön tekijälle on SAMKin sivuilla oleva opinnäytetyön aineisto. Olin useana vuotena opinnäytetyön kehittämisryhmässä laatimassa ja uudistamassa opinnäytetyön ohjeistusta, joten en voi kuin ihailla tätä verkkoversiota, jossa minulla ei ole ollut minkäänlaista roolia. Aineisto on kattava, oivaltavasti linkitetty ja paljon uutta asiaa sisältävä entisiin kirjallisiin ohjeisiin verrattuna. Ohjaajienkin maailmaan on eläydytty, kun kehotetaan olemaan yhteydessä ohjaajaan silloinkin, kun opinnäytetyö sujuu hyvin. Ohjaajan työhönhän liittyy yllättävän paljon epävarmuudessa elämistä sen suhteen, miten ohjattava työ edistyy. Entäpä opinnäytetyöraportti-otsikon alla oleva kokonaisuus! Se on jalostunut suuresti viimeisimmästä kirjallisesta ohjeesta. Esimerkiksi ohje lähdeluettelon laatimiseen on verraton.
Jos opiskelija vain etsii sen ajan, että paneutuu aineistoon, hän saa paljon apua opinnäytetyön tekemiseen. Ja mikä parhainta, aineistoon on helppo palata uudelleen sen sijaan, että etsisi esiin sähköpostin, jossa sai ohjaajan vastauksen kulloiseenkin mieltä askarruttavaan kysymykseen. En voi muuta kuin toivoa, että opiskelijamme ottavat omakseen SAMKin oman opinnäytetyöaineiston www-sivuiltamme OPISKELIJAT-väylän kautta.
Kiitokset suunnittelija Anne Sankarille, joka on kantanut vastuun ohjeiden uudistamisesta, laajentamisesta ja viemisestä verkkoon!
Joskus käy mielessä epäilys siitä, että oppimisympäristöön lisätyt aineistot ja linkit jäävät opiskelijoilta hyödyntämättä. Niin helposti turtuu opettajajohtoisuuteen, siis siihen että vain luennolla kasvokkain käsitellyt asiat ovat oleellisia. En voi täysin luottaa siihen, että jos Moodlessa on hyviä tutkimussuunnitelman esimerkkejä, niitä myös tutkitaan ja niistä otetaan mallia omaan tutkimussuunnitelmaan. Vaikka mainostaisin aineistoja luennolla, niihin tutustuminen saattaa helposti jäädä, koska ylemmän amkin opiskelijoidemme aika on kortilla.
Yksi tärkeä tietolähde ja ohjeistus opinnäytetyön tekijälle on SAMKin sivuilla oleva opinnäytetyön aineisto. Olin useana vuotena opinnäytetyön kehittämisryhmässä laatimassa ja uudistamassa opinnäytetyön ohjeistusta, joten en voi kuin ihailla tätä verkkoversiota, jossa minulla ei ole ollut minkäänlaista roolia. Aineisto on kattava, oivaltavasti linkitetty ja paljon uutta asiaa sisältävä entisiin kirjallisiin ohjeisiin verrattuna. Ohjaajienkin maailmaan on eläydytty, kun kehotetaan olemaan yhteydessä ohjaajaan silloinkin, kun opinnäytetyö sujuu hyvin. Ohjaajan työhönhän liittyy yllättävän paljon epävarmuudessa elämistä sen suhteen, miten ohjattava työ edistyy. Entäpä opinnäytetyöraportti-otsikon alla oleva kokonaisuus! Se on jalostunut suuresti viimeisimmästä kirjallisesta ohjeesta. Esimerkiksi ohje lähdeluettelon laatimiseen on verraton.
Jos opiskelija vain etsii sen ajan, että paneutuu aineistoon, hän saa paljon apua opinnäytetyön tekemiseen. Ja mikä parhainta, aineistoon on helppo palata uudelleen sen sijaan, että etsisi esiin sähköpostin, jossa sai ohjaajan vastauksen kulloiseenkin mieltä askarruttavaan kysymykseen. En voi muuta kuin toivoa, että opiskelijamme ottavat omakseen SAMKin oman opinnäytetyöaineiston www-sivuiltamme OPISKELIJAT-väylän kautta.
Kiitokset suunnittelija Anne Sankarille, joka on kantanut vastuun ohjeiden uudistamisesta, laajentamisesta ja viemisestä verkkoon!
maanantai 1. helmikuuta 2010
Sähköpostitiedusteluja
Koulutusohjelmaamme hakemista harkitsevien kyselyjä on putoillut sähköpostiini pitkin vuotta. Selviä huippuja kyselijöiden aktiivisuudessa huomaa silloin, kun jonkin toisen koulutusohjelman haku on meneillään. Loppukesästä ihmettelin kysymystulvaa, joka selittyi muiden koulutusohjelmien lisähaulla. Sama toistui marraskuun tietämissä, kun kevätlukukaudella alkavien koulutusohjelmien haku oli menossa. Joulun välipäivinä tullut yksittäisessä sähköpostissa ollut kysymysryöppy selittyi ilmeisesti sillä, että toimialamme englanninkielisen BME-koulutusohjelman haku on tammi-helmikuussa.
Mitä sitten kysytään? Useimmiten kiinnostaa pohjakoulutusvaatimus: ”Liiketalouden alan AMK-tutkinto (tradenomi AMK) tai muu riittävän laaja (210 op) korkeakoulututkinto…” Tapauskohtaisesti joudun selittämään tutkinnon soveltuvuutta ja kehottamaan kyselijää tutkimaan omaa päästötodistustaan ja sen sisältämiä liiketalouden opintoja. Näiksi liiketalouden opinnoiksi luetaan ainakin taloushallinnon/laskentatoimen, yrittäjyyden, johtamisen ja markkinoinnin opinnot. Hankalasti tulkittavia tapauksia on ollut vuosittain, kun olen tutkinut valintakokeeseen osallistuneiden todistusjäljennöksiä.
Toki valintakoe ja yhteishakuun liittyvät asiat kiinnostavat myös. Valintakoekirjaa kysellään jo, ja kyselijöille olen vastannut, että kirjavalinta on meneillään. Päätös tehdään helmikuun-maaliskuun aikana ja tieto ilmestyy www-sivuillemme viimeistään aprillipäivänä. Näin julkisesti voin kertoa saman, minkä olen sanonut sähköpostiviesteissäkin: Myös englannin kielen osaamista selvitämme valintakokeen avulla.
Yhdessä yksittäisessä viestissä, joka tuli elokuun loppupuolella, kyselijä tarjosi kovasti itseään opiskelijaksi ilman valintakoetta. ”Eikös teillä ole pulaa opiskelijoista? Eikös tässä tapauksessa voitaisi poiketa pääsyvaatimuksista?” Enpä voinut muuta kuin todeta opiskelijan tietojen paikkansapitämättömyyden, meillä kun oli viime keväänä hakijoita kuusinkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Mistä lie tiedustelija tietonsa saanut!
Mitä sitten kysytään? Useimmiten kiinnostaa pohjakoulutusvaatimus: ”Liiketalouden alan AMK-tutkinto (tradenomi AMK) tai muu riittävän laaja (210 op) korkeakoulututkinto…” Tapauskohtaisesti joudun selittämään tutkinnon soveltuvuutta ja kehottamaan kyselijää tutkimaan omaa päästötodistustaan ja sen sisältämiä liiketalouden opintoja. Näiksi liiketalouden opinnoiksi luetaan ainakin taloushallinnon/laskentatoimen, yrittäjyyden, johtamisen ja markkinoinnin opinnot. Hankalasti tulkittavia tapauksia on ollut vuosittain, kun olen tutkinut valintakokeeseen osallistuneiden todistusjäljennöksiä.
Toki valintakoe ja yhteishakuun liittyvät asiat kiinnostavat myös. Valintakoekirjaa kysellään jo, ja kyselijöille olen vastannut, että kirjavalinta on meneillään. Päätös tehdään helmikuun-maaliskuun aikana ja tieto ilmestyy www-sivuillemme viimeistään aprillipäivänä. Näin julkisesti voin kertoa saman, minkä olen sanonut sähköpostiviesteissäkin: Myös englannin kielen osaamista selvitämme valintakokeen avulla.
Yhdessä yksittäisessä viestissä, joka tuli elokuun loppupuolella, kyselijä tarjosi kovasti itseään opiskelijaksi ilman valintakoetta. ”Eikös teillä ole pulaa opiskelijoista? Eikös tässä tapauksessa voitaisi poiketa pääsyvaatimuksista?” Enpä voinut muuta kuin todeta opiskelijan tietojen paikkansapitämättömyyden, meillä kun oli viime keväänä hakijoita kuusinkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden. Mistä lie tiedustelija tietonsa saanut!
sunnuntai 24. tammikuuta 2010
Koulutusohjelmaesitteet valmistuivat
Viime viikolla viestintä- ja markkinointisuunnittelijamme Elina toi työhuoneeseeni kasan uusia koulutusohjelmaesitteitä. Hyviltä näyttivät! Vuoden 2009 esitteen tietoja oli päivitetty ja kannessa oli tällä kertaa nuoren miehen ja naisen kuva. Se kertoo jotain oleellista nykyisistä opiskelijoistamme, joissa on sekä miehiä että naisia. Meiltä valmistuneen opiskelijan kuvan ja siteerauksen olisi voinut vaihtaakin, sillä valmistuneita on tullut vuoden aikana pitkälti toistakymmentä. Tiina on kuitenkin hyvä mannekiini Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmalle.
Nelisivuinen esite, jossa on omat tekstinsä niin hakijalle ja kuin työnantajille, on mielestäni onnistunut markkinointiviestinnän väline. Ylempää amk-tutkintoa ei vielä tunneta riittävästi, joten tarvitaan useita kanavia ja eri kohderyhmille suunnattuja sanomia. Kun sain tekstin päivitettäväksi joulukuussa, yllätyin myönteisesti: Tämähän toimii! Printtitekstin kannattajana minua ilahduttaa, että nekin, jotka mielellään lukevat painettua tekstiä, otetaan huomioon.
Ei muuta kuin esite jakoon: Meillä aloittaneet yamk-opiskelijat saavat esitteitä tutustuttavaksi ja omille työkavereilleen näytettäväksi. Esite lähtee myös laajaan jakeluun meiltä valmistuneille, jotka ovat ensisijainen hakijakohderyhmämme. Kaikki tilaisuudet esitteen jakeluun käytetään hyväksi. Nyt esite näkyy meidän sivuillammekin osoitteessa http://www.samk.fi/download/15355_Yrittajyys_2010_MAT.pdf.
Nelisivuinen esite, jossa on omat tekstinsä niin hakijalle ja kuin työnantajille, on mielestäni onnistunut markkinointiviestinnän väline. Ylempää amk-tutkintoa ei vielä tunneta riittävästi, joten tarvitaan useita kanavia ja eri kohderyhmille suunnattuja sanomia. Kun sain tekstin päivitettäväksi joulukuussa, yllätyin myönteisesti: Tämähän toimii! Printtitekstin kannattajana minua ilahduttaa, että nekin, jotka mielellään lukevat painettua tekstiä, otetaan huomioon.
Ei muuta kuin esite jakoon: Meillä aloittaneet yamk-opiskelijat saavat esitteitä tutustuttavaksi ja omille työkavereilleen näytettäväksi. Esite lähtee myös laajaan jakeluun meiltä valmistuneille, jotka ovat ensisijainen hakijakohderyhmämme. Kaikki tilaisuudet esitteen jakeluun käytetään hyväksi. Nyt esite näkyy meidän sivuillammekin osoitteessa http://www.samk.fi/download/15355_Yrittajyys_2010_MAT.pdf.
torstai 14. tammikuuta 2010
Sananvalintoja
Edellisessä kirjoituksessani joulun alla lupailin seuraavan blogikirjoituksen sitten, kun löytäisin ajankohtaista sanottavaa ylemmän amkin hakuprosessista tai jostain muusta. Seuraavaan asiaan en voinut olla puuttumatta:
Suuresti arvostamani journalisti, näyttelijä, käsikirjoittaja Kaarina Hazard kohautti suomalaista nettiväkeä Iltalehden nettisivuilla 13.1.2010 julkaistulla kolumnillaan ”Ludvig Borga”. (http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010011310917932_k9.shtml)
Äkikseltään en muista vastaavaa kohua: keskustelua lukuisilla nettifoorumeilla Iltalehdestä Uuteensuomeen, jossa mm. YLEn toimittaja Petri Sarvamaa tuomitsee Hazardin kirjoituksen fasistiseksi. Keskustelupuheenvuorojen määrä on kivunnut nopeasti satoihin eri palstoilla ja blogeissa. Vuorokaudessa kirjoitus on poikinut kymmeniä tutkintapyyntöjä Julkisen Sanan Neuvostolle, Facebookiin on perustettu jo tuhansiin noussut ryhmä, jonka tavoitteena on hankkia potkut Hazardille. Jos Hazard halusi herättää keskustelua, kuten kunnon journalistin tulee tehdä, hän onnistui erinomaisesti.
Kolumni käsittelee Tony Halmeeseen ja hänen kuolemaansa liittyvää uutisointia. Sen kärki on suunnattu muistokirjoituksiin, jotka ”pullistelivat oksettavaa sankaruutta, kummaa paatosta, jossa mies sai väistyä tarinan tieltä”. Kirjoituksessa käytetään voimakkaita ilmaisuja, kun puhutaan Halmeen niskamakkarasta, hänen huojumisestaan Arkadianmäellä ja todetaan, että mies oli vitsi, vaaraton möhkäleen muotoinen kotieläin. Halmeen äänestäjät ja muut puolustajat – saati sitten Hazardia arvostavat - eivät tiedä, mitä ajatella.
Jälleen kerran on todettava, että netti on arvaamaton. Sormituntumalta arvioisin, että Hazardia vastustavia mielipiteitä on enemmän kuin häntä ymmärtäviä. Varsin helppoa on leimata hänet isokokoiseksi feministiksi tai miehenkipeäksi stalinistiksi, joka elää jossain journalismin sfääreissä.
Vaikka itse kolumnin asia – kritiikki keskustelukulttuuriamme kohtaan, joka estää erilaisten mielipiteiden esittämisen – olisi hyvä, niin tapa jolla se esitetään, pitäisi kokeneen journalistin valita huolellisemmin. Niin helppo on lukijan tarttua yksittäisiin sanoihin ja kimmastua niistä. Kirjoitus kääntyy itseään vastaan ja pääasia unohtuu.
Sananvalinta netissä on taitolaji!
Heli Mattila
Jälkikirjoitus 15.1.2010
Olemme saaneet kuulla ja lukea Kaarina Hazardin näkemyksen kolumnin aiheuttamasta kohusta. Hazard kertoo tarkoittaneensa kirjoituksen mediakritiikiksi eikä Halmeen kritiikiksi ja toteaa, että jatkossa hänen on kirjoitettava selkeämmin ja yksinkertaisemmin.
Mielestäni Hazard ei tuntenut nettilukijoitaan. Minkälainen lukijakunta netissä oikein meuhkaa, sanoo tuomionsa ja tekee päätelmänsä? Kuka tuntee tämän lukijakunnan ja minkälainen arvo sen tuomioille pitäisi antaa?
Suuresti arvostamani journalisti, näyttelijä, käsikirjoittaja Kaarina Hazard kohautti suomalaista nettiväkeä Iltalehden nettisivuilla 13.1.2010 julkaistulla kolumnillaan ”Ludvig Borga”. (http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/2010011310917932_k9.shtml)
Äkikseltään en muista vastaavaa kohua: keskustelua lukuisilla nettifoorumeilla Iltalehdestä Uuteensuomeen, jossa mm. YLEn toimittaja Petri Sarvamaa tuomitsee Hazardin kirjoituksen fasistiseksi. Keskustelupuheenvuorojen määrä on kivunnut nopeasti satoihin eri palstoilla ja blogeissa. Vuorokaudessa kirjoitus on poikinut kymmeniä tutkintapyyntöjä Julkisen Sanan Neuvostolle, Facebookiin on perustettu jo tuhansiin noussut ryhmä, jonka tavoitteena on hankkia potkut Hazardille. Jos Hazard halusi herättää keskustelua, kuten kunnon journalistin tulee tehdä, hän onnistui erinomaisesti.
Kolumni käsittelee Tony Halmeeseen ja hänen kuolemaansa liittyvää uutisointia. Sen kärki on suunnattu muistokirjoituksiin, jotka ”pullistelivat oksettavaa sankaruutta, kummaa paatosta, jossa mies sai väistyä tarinan tieltä”. Kirjoituksessa käytetään voimakkaita ilmaisuja, kun puhutaan Halmeen niskamakkarasta, hänen huojumisestaan Arkadianmäellä ja todetaan, että mies oli vitsi, vaaraton möhkäleen muotoinen kotieläin. Halmeen äänestäjät ja muut puolustajat – saati sitten Hazardia arvostavat - eivät tiedä, mitä ajatella.
Jälleen kerran on todettava, että netti on arvaamaton. Sormituntumalta arvioisin, että Hazardia vastustavia mielipiteitä on enemmän kuin häntä ymmärtäviä. Varsin helppoa on leimata hänet isokokoiseksi feministiksi tai miehenkipeäksi stalinistiksi, joka elää jossain journalismin sfääreissä.
Vaikka itse kolumnin asia – kritiikki keskustelukulttuuriamme kohtaan, joka estää erilaisten mielipiteiden esittämisen – olisi hyvä, niin tapa jolla se esitetään, pitäisi kokeneen journalistin valita huolellisemmin. Niin helppo on lukijan tarttua yksittäisiin sanoihin ja kimmastua niistä. Kirjoitus kääntyy itseään vastaan ja pääasia unohtuu.
Sananvalinta netissä on taitolaji!
Heli Mattila
Jälkikirjoitus 15.1.2010
Olemme saaneet kuulla ja lukea Kaarina Hazardin näkemyksen kolumnin aiheuttamasta kohusta. Hazard kertoo tarkoittaneensa kirjoituksen mediakritiikiksi eikä Halmeen kritiikiksi ja toteaa, että jatkossa hänen on kirjoitettava selkeämmin ja yksinkertaisemmin.
Mielestäni Hazard ei tuntenut nettilukijoitaan. Minkälainen lukijakunta netissä oikein meuhkaa, sanoo tuomionsa ja tekee päätelmänsä? Kuka tuntee tämän lukijakunnan ja minkälainen arvo sen tuomioille pitäisi antaa?
perjantai 18. joulukuuta 2009
Valmistuminen - maaliin pääsy
Ammattikorkeakoulun työvuoteen kuuluvat valmistumispäivät, joita SAMKissa on vuosittain yhteensä seitsemän. Tänään neljä Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa opiskellutta sai tutkintotodistuksen.
- Urakka on ollut rankka, totesivat kaikki kolme paikalla ollutta. Kun teoriaopinnot loppuvat 2. opiskeluvuoden jälkeen, vaatii kovaa itsekuria etsiä se aika, jolloin istahtaa työpöytänsä ääreen opinnäytetyön pariin. Valmistumispäivänä voikin onnitella itseään siitä, että ei ole luovuttanut, vaan on puurtanut maaliin saakka.
Valmistumisjuhlassa hymy on herkässä kaikilla kolmella valmistuneella. - Parasta on, että opinnäytetyö tuottaa tuloksia. Meillä on alettu miettiä visiota ja strategiaa”, toteaa Hanne. Johanna puolestaan on saanut juhlaan mukaan aviopuolisonsa ja lapsensa. -Jatkamme juhlimista risteilyllä, perhe toteaa iloisena kahvipöydässä istuessaan.
Valmistumisjuhla osuu tällä kertaa joulun kynnykselle. Hyvän joulun toivotuksin saattelen valmistuneet kotimatkalle. Rauhallista joulua toivottelen blogin lukijoillekin. Tammikuun puolenvälin paikkeilla jatkan kirjoittelua valintakoeprosessista ja muista ajankohtaisista aiheista.
Heli Mattila
- Urakka on ollut rankka, totesivat kaikki kolme paikalla ollutta. Kun teoriaopinnot loppuvat 2. opiskeluvuoden jälkeen, vaatii kovaa itsekuria etsiä se aika, jolloin istahtaa työpöytänsä ääreen opinnäytetyön pariin. Valmistumispäivänä voikin onnitella itseään siitä, että ei ole luovuttanut, vaan on puurtanut maaliin saakka.
Valmistumisjuhlassa hymy on herkässä kaikilla kolmella valmistuneella. - Parasta on, että opinnäytetyö tuottaa tuloksia. Meillä on alettu miettiä visiota ja strategiaa”, toteaa Hanne. Johanna puolestaan on saanut juhlaan mukaan aviopuolisonsa ja lapsensa. -Jatkamme juhlimista risteilyllä, perhe toteaa iloisena kahvipöydässä istuessaan.
Valmistumisjuhla osuu tällä kertaa joulun kynnykselle. Hyvän joulun toivotuksin saattelen valmistuneet kotimatkalle. Rauhallista joulua toivottelen blogin lukijoillekin. Tammikuun puolenvälin paikkeilla jatkan kirjoittelua valintakoeprosessista ja muista ajankohtaisista aiheista.
Heli Mattila
lauantai 12. joulukuuta 2009
Tärkeä, vaikea päivämäärä
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelman valintakoepäivä on torstai 27.5.2010. Päivämäärä päätettiin tavallista aikaisemmin: marraskuussa. Nyt se on näkyvissä muun muassa webbisivuillamme ja voimme kertoa sen niille tiedustelijoille, jotka sitä eivät ole löytäneet.
Kun vuonna 2007 olin ensimmäistä kertaa vastuussa valintakokeesta, en arvannut kuinka tarkoin valintakokeen päivämäärä kannattaa harkita. Saimme melko myöhäisessä vaiheessa tietoomme aikarajat, joiden sisällä valintakoe piti järjestää. Siitä valittiin päivä, joka sopi valintakokeeseen osallistuville opettajille ja antoi pisimmän mahdollisen ajan kirjallisen kokeen arviointiin. Otimme huomioon myös toisten yamk-koulutusohjelmien valintakoepäivät, koska meillä saattoi olla samoja hakijoita.
Jätimme kuitenkin huomioimatta, että valintakoekutsut tulee lähettää kirjallisena postitse ja että hakijoiden tulee saada kutsu riittävän ajoissa. Vuonna 2007 olimme ensimmäistä kertaa mukana yhteisvalinnassa, mikä tarkoittaa sitä, että hakijoiden hakukelpoisuudet tarkistaa hakutoimisto. Sama toimisto lähettää meille hakijoiden osoitetiedot.
Vuonna 2007 osoitetiedot saatiin kuutta päivää ennen valintakoepäivää, joka oli maanantai. Postin kulkuun piti varata 2 – 3 päivää, sillä helatorstai sattui tuolle viikolle. Kun vielä pyysimme hakijoita varaamaan haastatteluajan puhelimitse, yhtälöstä tuli mahdoton. Piti turvautua sähköpostiin ja kertoa tulossa olevasta kirjeestä ja yhteydenottopyynnöstä. Jotenkin tilanteesta selvittiin, osin ehkä sen vuoksi, että tuona vuonna hakijoita oli varsin vähän.
Koska hakijoiden osoitteet saadaan edelleen melko myöhäisessä vaiheessa ja koska edelleenkin pyydämme hakijoita varaamaan haastatteluajan puhelimitse, on varminta siirtää valintakoepäivä myöhemmäksi. Tänäkin vuonna se on toukokuun viimeisen viikon torstai. Silti en voi olla miettimättä, milloin saamme luvan luopua postin käytöstä ja siirtyä sähköisiin kutsuihin.
Heli Mattila
Kun vuonna 2007 olin ensimmäistä kertaa vastuussa valintakokeesta, en arvannut kuinka tarkoin valintakokeen päivämäärä kannattaa harkita. Saimme melko myöhäisessä vaiheessa tietoomme aikarajat, joiden sisällä valintakoe piti järjestää. Siitä valittiin päivä, joka sopi valintakokeeseen osallistuville opettajille ja antoi pisimmän mahdollisen ajan kirjallisen kokeen arviointiin. Otimme huomioon myös toisten yamk-koulutusohjelmien valintakoepäivät, koska meillä saattoi olla samoja hakijoita.
Jätimme kuitenkin huomioimatta, että valintakoekutsut tulee lähettää kirjallisena postitse ja että hakijoiden tulee saada kutsu riittävän ajoissa. Vuonna 2007 olimme ensimmäistä kertaa mukana yhteisvalinnassa, mikä tarkoittaa sitä, että hakijoiden hakukelpoisuudet tarkistaa hakutoimisto. Sama toimisto lähettää meille hakijoiden osoitetiedot.
Vuonna 2007 osoitetiedot saatiin kuutta päivää ennen valintakoepäivää, joka oli maanantai. Postin kulkuun piti varata 2 – 3 päivää, sillä helatorstai sattui tuolle viikolle. Kun vielä pyysimme hakijoita varaamaan haastatteluajan puhelimitse, yhtälöstä tuli mahdoton. Piti turvautua sähköpostiin ja kertoa tulossa olevasta kirjeestä ja yhteydenottopyynnöstä. Jotenkin tilanteesta selvittiin, osin ehkä sen vuoksi, että tuona vuonna hakijoita oli varsin vähän.
Koska hakijoiden osoitteet saadaan edelleen melko myöhäisessä vaiheessa ja koska edelleenkin pyydämme hakijoita varaamaan haastatteluajan puhelimitse, on varminta siirtää valintakoepäivä myöhemmäksi. Tänäkin vuonna se on toukokuun viimeisen viikon torstai. Silti en voi olla miettimättä, milloin saamme luvan luopua postin käytöstä ja siirtyä sähköisiin kutsuihin.
Heli Mattila
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)